Vuosi 2011
22.12.2011
Vuosi 2011 alkaa olla jo näin joulun tunnelmissa paketissa. Vuosi on ollut erittäin työntäyteinen ja kunnan näkökulmasta myös erittäin haasteellinen. Toimintaympäristössä on tapahtunut ja edelleen tapahtumassa asioita, jotka voivat muuttaa Posion tyyppisen kunnan tilannetta aivan oleellisesti. Globaalin talouden epävarmuustekijät ja euron kriisi näyttäytyvät tummasävyisinä myös täällä pohjoisen taivaalla. Kotoinen kuntauudistus on luonut epävarmuuden tunteen, joka kahlitsee nyt myös omia kehittämishankkeitamme. Kaikkien näiden turbulenssien keskellä olemme kuitenkin pyrkineet keskittymään perustehtäväämme eli laadukkaiden ja kattavien palveluiden järjestämiseen omille kuntalaisillemme. Tässä olemme mielestäni onnistuneet kuluvan vuonna erinomaisesti huolimatta siitä, että kuntatalouden tiukka tilanne on asettanut työhön melkoisesti vaikeuskertoimia. Talousarviovalmistelu ja talouden sopeuttamistyö osoitti, että organisaatio toimii tällä palveluvalikoimalla erittäin tehokkaasti; jokainen sopeuttamistoimi edellytti jonkin palvelutason laskemista tai jonkin toiminnan lopettamista.
Ensi vuoden budjetissa pysäytettiin menokehyksen kasvu tämän vuoden tasolle. Hintana tälle jouduimme supistamaan palveluita ja resurssointia kaikilta toimialoilta. Vaikka ensi vuosi onkin kunnallisvaalivuosi, työ tehtiin mallikkaasti ja poliittinen sitoutuminen niin asioiden valmistelussa kuin päätöksenteossa oli erinomaista. Posiolla löytyy edelleen valmiutta kantaa vastuuta ja tehdä myös niitä vaikeitakin päätöksiä.
Suuri huoleni kuluvan vuoden ja erityisesti ensi vuoden osalta on henkilöstön jaksaminen tässä talouden epävarmassa tilanteessa. Jo talousarviovalmistelu osoitti, että henkilöstömme tekee töitä läpi linjan niukoilla resursseilla ja tiukoilla henkilöstömitoituksilla. Organisaatiomme on monin osin puristettu jo hyvin ohueksi ja haavoittuvaksi, mikä vaikeuttaa talouden sopeuttamistyötä. Nyt olisikin pidettävä huoli siitä, että sopeuttamistoimien täytäntöönpanossa pyritään tekemään aitoja tehtävien karsintoja ja uudelleenjärjestelyjä, jottei henkilöstöämme enää kuormitettaisi liikaa.
Edellä todetusta tilanteesta johtuen ensi vuonna tulemme seuraamaan työhyvinvointitilannetta tarkasti. Tulevan kevään aikana toteutetaan strategian mukainen koko henkilöstöä koskeva työhyvinvointikysely, jonka pohjalta saamme vertailukelpoista tietoa parin vuoden takaiseen tilanteeseen nähden. Edelleen tulemme heti alkuvuodesta uuden hallintojohtajan kanssa jalkautumaan kaikkiin toimintayksiköihin tutustumaan tilanteeseen ja kuulemaan henkilöstön tuntoja. Toivon, että tätä kautta saamme myös tänne kunnanmäelle konkreettisemman kuvan organisaation toiminnasta ja myös niitä kullanarvoisia ruohonjuuritason vinkkejä, miten palveluitamme voidaan edelleen kehittää ja tehostaa.
Kuntatalouden haasteista huolimatta kuluvan vuoteen on myös mahtunut monia valonpilkahduksia ja asioita, jotka luovat edelleen uskoa tulevaisuuteen. Mustavaaran ja Kaukuan alueen projektien eteneminen etelä-Posiolla ovat vahvistaneet uskoa siihen, että kaivannaisteollisuudesta voi tulla merkittävä työllistäjä myös täällä eteläisen Lapin alueella. Posion yhteismetsän tuulivoimahankkeen käynnistyminen on aivan uusi avaus Posion elinkeinorakenteen näkökulmasta ja toteutuessaan sillä on Posiolle merkittäviä aluetaloudellisia vaikutuksia. Kuntatalouden näkökulmasta tuulivoiman kiinteistöverokohtelu on vaan saatava vastaamaan muuta energiatuotantoa, tämä edellyttää nyt aktiivista edunvalvontatyötä eri tasoilla. Edelleen yleinen yritys- ja elinkeinoelämä on Posiolla ollut aktiivista, kuluvana vuonna on perustettu vajaa kymmenen uutta yritystä ja toteutettu useita suuria navettainvestointeja, joiden merkitys erityisesti kylien elinvoimaisuuteen on oleellinen.
Vaikka alussa totesinkin, että toimintaympäristössämme tapahtuu juuri nyt paljon vaikeita ja uhkaaviakin asioita, riittää meillä vielä tulevaisuudenuskoa. Tähän on hyvä edelleen yhdessä tukeutua ja kääntää katseet ensi vuoteen. Edessä on varmasti vaikeitakin asioita ja päätöksiä, ne pitää vain pää pystyssä kohdata ja ratkoa. Tätä ennen on kuitenkin hyvä hengähtää ja unohtaa työelämän kiemurat, hakea voimaa läheisistä ja nauttia joulun rauhasta. Haluan kiittää erityisesti kunnan henkilöstöä hienosta työvuodesta, samoin lämpimät kiitokset kaikille yhteistyökumppaneille. Hyvää joulua kaikille ja intoa ensi vuodelle!
30.11.2011
Ensi vuoden budjettiesitys on nyt valmistunut. Vaikka työ aloitettiin poikkeuksellisesti jo keväällä budjettitoimikuntien valmistelulla, osoittautuivat talouden haasteet sen verran suuriksi, että lopullinen esitys vaati vielä täällä keskushallinnossa paljon miettimistä. Jo nyt voi todeta, että ilman budjettitoimikuntien alustavaa työtä ja poliittista sitoutumista emme välttämättä olisi kyenneet tämäntasoiseen sopeuttamisbudjettiin.Budjettiesitys on kuitenkin strategian mukainen, vuosikate on puristettu poistotasolle eli 1,2 miljoonaan euroon ja tilikauden tuloskin on tällä kehyksellä 280 000 euroa positiivinen. Investoinnit ovat nettona 951 000 euroa eli strategian edellyttämän alle miljoonan euron tasossa. Esitys on positiivinen myös rahoitusaseman osalta eli tällä esityksellä ensi vuonna pystymme pysäyttämään velkaantumiskehyksen – uutta velkaa otamme vanhan lyhennyksen verran eli noin 1,3 miljoonaa euroa. Erityisen iloinen olen siitä, että olemme pystyneet kevään suunnitelmien mukaisesti pysäyttämään menokehyksen kasvun tämän vuoden tasolle.
Menokehyksen kasvun pysäyttämisellä on kuitenkin hintansa ja esitys pitääkin sisällään monia vaikeitakin palveluiden sopeuttamis- ja supistustoimia. Posiolla on talouden sopeuttamistyötä tehty jo vuosia, minkä vuoksi mitään ylimääräisiä, helposti leikattavia kohteita ei enää ole. Jokainen euromääräinen supistamistoimi tarkoittaa myös muutoksia toiminnassa. Oma budjettiesitykseni pitää sisällään kaikki syksyllä julkaistut budjettitoimikuntien esitykset, minkä lisäksi olen joutunut tekemään myös lisäesityksiä noin 200 000 euron kustannusvaikutuksilla. Käyn seuraavassa läpi lyhyesti keskeisimmät sopeuttamistoimet hallintokunnittain.
Kunnanhallituksen osalta esitys pitää sisällään budjettitoimikuntien esitysten lisäksi oman kehittämistoiminnan 50 000 euron määrärahan pudottamisen minimiin eli 10 000 euroon sekä Posion Kehitysyhtiö Oy:n ostopalvelukehyksen leikkaamisen 350 000 eurosta 320 000 euroon. Muut keskeiset sopeuttamistoimet kunnanhallituksen osalta ovat tuottajille kohdennetun reilun 20 000 euron eläinlääkärisubvention poistaminen ja kunnan työllistämiskehyksen leikkaaminen 50 000 eurolla.
Sivistyslautakunnan osalta eniten keskustelua herättänyt asia lienee Kuloharjun koulun lakkauttamisen aikaistaminen vuodella. Asia on erittäin vaikea, mutta en omassa esityksessäni löytänyt taloudellisia vaihtoehtoja tälle ratkaisulle. Kun lautakuntien esitykset olivat pöydälläni, ylitti kokonaiskehys strategian mukaisen tavoitteen yli 200 000 eurolla vaikka Kuloharjun koulun lakkauttaminen oli jo lisätty siihen. Näin ollen olen pakotettu yhtymään sivistyslautakunnan kantaan ja esittämään koulun lakkauttamista jo ensi syksystä lukien. Tilanteen haastavuudesta kertoo ehkä se, että vaikka sivistyslautakunta Kuloharjun koulun lakkauttamisesityksen lisäksi nipisti jo omassa esityksessään mm. tuntikehyksistä ja avustuksista, joudun omassa esityksessäni vielä esittämään näiden lisäksi kotiseutumuseon suljettuna pitämistä ensi kesän osalta.
Toimintaympäristölautakunta päätti äänestyksen jälkeen, että Kuloharjun koulukiinteistön kustannukset pidetään budjetissa. Kuten edellä jo totesin, oma esitykseni pitää sisällään Kuloharjun koulun lakkauttamisen aikaistamisen, joten koulukiinteistöön ja sen ylläpitoon liittyvät kustannukset karsitaan lautakunnan kehyksestä. Muina esityksinä lautakunnan osalta on mm. tie- ja vesihuoltoavustusten vähentäminen 10 000 eurolla ja äkillisten korjausmenojen määrärahan supistaminen 40 000 eurolla.
Perusturvalautakunta osoittautui oletetusti vaikeimmaksi palaksi. Lautakunta lähti omassa esityksessään siitä, että budjettitoimikuntien esitykset toteutetaan, siellä ehkä keskeisimpinä vuodeosaston paikkamäärän supistaminen viidellä, mielenterveyskuntoutujien päivätoiminnan siirtäminen kunnan omaksi toiminnaksi ja sosiaalitoimen resurssien tiivistäminen. Esitys kuitenkin ylitti lautakunnalle asetetun kasvukaton, joten olen omassa esityksessäni supistamassa perusturvan menokehystä vielä noin 150 000 eurolla. Supistukset koostuvat erikoissairaanhoidon budjettikasvun laskemisesta 4 prosenttiin, omaishoidon tuen 25 000 euron lisäyksen poistamisesta ja esitettyjen kolmen uuden oppisopimuspaikan suuruisen kustannuserän poistamisesta menokehyksestä. Esitykseni pitää kuitenkin sisällään luvan kahteen oppisopimuspaikkaan, joten perusturvalautakunnan tulee tammikuussa käyttösuunnitelmassaan esittää kunnanhallitukselle, miten se sopeuttaa henkilöstötilanteensa annettuun menokehykseen.
Jos käyttötalouden osalta vyötä kiristetään tuntuvasti, niin myös investoinneissa vedetään nyt henkeä. Esitys ei pidä sisällään mitään mittavia uudisinvestointeja, keskeisimpinä kohteina ovat ensi vuodelle terveyskeskuksen katon uusiminen ja vuodeosaston sisätilojen remontti. Lisäksi investoinneista voisi nostaa ensi vuodelle esiin päiväkodin kattoremontin ja 100 000 euron varauksen kaavateiden parantamiseen. Jäähalliurakan myöhästymisen vuoksi on ensi vuodelle varattava vielä töiden loppuun saattamiseksi nettona 156 000 euroa, tämä on kuitenkin siirtomääräraha kuluvalta vuodelta eli jäähallin kokonaisbudjetti ei kasva valtuuston viime vuonna linjaamasta 830 000 euron nettotasosta.
Kaiken kaikkiaan tämä talousarvioprosessi on ollut erittäin työläs ja vaikea. Sopeuttamisbudjetin tekeminen ei ole koskaan mukavaa, mutta valtuuston yksimielisesti hyväksymän strategian mukaisesti tulee toimia ja sen mukaisen esityksen olen tehnyt. Nyt asia siirtyy päättäjille, kunnanhallitus käsittelee budjetin 7.12 ja kunnanvaltuusto tekee lopulliset päätöksen kokouksessaan 16.12. Omalta osaltani toivon vain kahta asiaa: Olivatpa päätökset joulukuun valtuuston jälkeen mitkä tahansa, toivon että viivan alla on edelleen vähintään se 1,2 miljoonan euron vuosikate ja kun suuntaamme kohti ensi vuotta, pidämme omassa toiminnassamme tiukan budjettikurin niin, että myös tavoitteessa pysymme. Nämä kovat tavoitteet ovat välttämättömiä, koska vuodet tästä eteenpäin eivät tule kuntatalouden osalta muuttumaan helpommiksi ja meillä Posiolla ei oikein särkymävaraa ole.
11.11.2011
Euroalueen kriisi ja uhkaava taantuma synkistävät tilannetta myös kuntasektorilla. Uhka tulee kahta kautta; toisaalta taantuma voi vaikuttaa meidän kärkiyritystemme liiketoimintaan ja sitä kautta työpaikkoihin Posiolla, toisaalta taantuma pakottaa hallitusta uusiin kiristystoimiin, jotka voivat suoraan tai välillisesti vaikuttaa kuntien toimintaedellytyksiin. Toivoa pitää nyt, että mikäli uusia leikkauksia tulee, ne tehtäisiin oikeina leikkauksina suoraan kuntien velvoitteisiin eikä vain rahoituspohjaan – vastuuta ja ongelmia ei saisi enää nykyistä enempää ulkoistaa kuntasektorille.Sitten varsinaiseen aiheeseen eli kuntauudistukseen ja sen seurauksiin. Taantuma on vielä onneksi uhkakuva, mutta hallituksen liikkeelle laittama kuntauudistus on totista totta. Käytännössä se on jo jähmettänyt kuntakenttää tehokkaammin kuin alkavan talven pakkaset, kuntaministerin karttoja ja jatkoukaaseja odotellaan erilaisin tuntein ja monet yhteistyöhankkeet on laitettu odotellessa jäihin. Uudistus on myös selkeästi jakanut kuntakenttää, suuret ja vähän pienemmätkin keskuskaupungit suhtautuvat uudistukseen peitellyn hyväksyvästi, kehyskunnissa ja reuna-alueilla uudistusta kritisoidaan rajusti. Tämä on toki luonnollista, kuntarakenneremontin toteuttaminen hallituksen kaavailemalla tavalla edellyttää pääsääntöisesti juuri kehys- ja reuna-alueiden kuntien liittämistä keskuskaupunkeihin. Toisaalla taistellaan itsenäisyyden puolesta, toisaalla odotetaan kypsien hedelmien tipahtamista koriin. Kärjistäen voisi todeta, että ministerin kuntakarttoja odotellessa on taustalla käynnissä hiljainen vaikutuspiirijako, jossa pieniä reuna-alueiden kuntia jaotellaan keskuskaupunkien ”etupiireihin” odottamaan tulevaa kuntaliitosta.
Laajemmin tarkasteltuna edellä kuvattu asetelma on ollut olemassa jo jonkin aikaa. Erityisesti täällä Posiolla se on näkynyt johtuen meidän maantieteellisestä ja hallinnollisesta asemastamme. Pienenä 4000 asukkaan kuntana olemme Lapin maakunnan rajalla kahden seutukaupungin ja yhden maakuntakeskuksen naapureina. Hallinnollisesti olemme osa Kemijärven kaupunkia ympäröivää Itä-Lapin seutukuntaa, jonka kanssa meillä ei kuitenkaan maantieteestäkin johtuen paljon yhteistyötä. Maantieteellisesti lähin seutukaupunki on Kuusamo, jonka kanssa meillä onkin monella palvelusektorilla luontevaa yhteistyötä. Elinkeinojen kehittämisen näkökulmasta Kuusamo on kuitenkin meiltä päin katsoen maakuntarajan väärällä puolen, samoin sosiaali- ja terveyspalveluiden luonnollinen volyymi- ja järjestämissuunta on Kuusamon sijasta Rovaniemi. Maakunnan keskuskaupunki onkin monien palveluiden osalta volyyminsa suhteessa luonteva yhteistyösuunta, ainoastaan maantiede ja 130 kilometrin etäisyys ovat rajoittavina tekijöinä.
Edellä kuvatussa kontekstissa Posio on jo pitkään asemoitu maantieteellisin ja osin historiallisinkin perustein osaksi Kuusamon vaikutuspiiriä. Tämä on näkynyt erityisesti kritiikkinä tai ihmettelynä, jota alueelta on eri tahoilta vuosien saatossa esitetty Posion tekemistä muualle kuin Kuusamoon suuntautuvista yhteistyöratkaisuista. Tämä on ollut monesti tiedostamatonta ihmettelyä, onneksi harvemmin suoraa ideologista syyttelyä. Yhtä kaikki; meitä on moitittu milloin rusinoiden poimimisesta pullasta, milloin sitoutumisen puutteesta tai milloin oman edun asettamisesta alueen edun edelle.
Posion ratkaisut ovat kuitenkin olleet vain normaaleja itsenäisen kunnan tekemiä linjauksia, joilla on etsitty oman kuntamme ja omien kuntalaistemme kannalta parhaita mahdollisia ratkaisuja. Elämme verkottuneessa maailmassa, jossa yhteistyösuunnat ratkeavat tarkoituksenmukaisuuden, eivät alueideologian mukaan. Satumme vain olemaan se pieni kunta, joka alueellisesti nähdään ja mielletään jo osana keskuskaupungin vaikutuspiiriä eikä aitona suvereenisti itsenäisenä kuntana. Ei kukaan kritisoi alueellisuuden näkökulmasta esimerkiksi Kuusamon toisen asteen yhteistyöratkaisuja Kainuun suuntaan tai IT-yhteistyöratkaisuja Oulun ja Rovaniemen suuntaan.
Tässä samassa hengessä kuluvan viikon tiistain Koillissanomien alakerrassa polemisoitiin alueen kuntien velkataakkoja ja lopuksi tuotiin esiin Posion kaavailema sosiaali- ja terveystoimen Lappiin suuntautuva yhteistyöratkaisu ikään kuin ”uutena” suuntana. Kyse ei kuitenkaan ole mistään uudesta suunnasta, vaan jo kuluvan valtuustokauden alussa yksimielisesti kuntastrategiassamme linjatusta suunnasta. Samassa paperissa olemme linjanneet pysyvämme itsenäisenä, mutta jo tuolloin olemme tunnustaneet ikärakenteen kehityksestä johtuvan, että se edellyttää sosiaali- ja terveystoimen palveluiden kokoamista laajemmille harteille. Vaikutuspiiri-ideologiasta poiketen Posion näkökulmasta riittävän laajat hartiat ja palveluvolyymi sijaitsevat tässä tapauksessa vain Rovaniemen suunnassa tai maakuntatasolla.
Kaikki edellä todettu huomioiden tulemme jo ensi talvena näkemään mielenkiintoisia keskusteluja, kun kuntaministeri julkaisee uudet kunta- ja palvelurakennekarttansa. On kiintoisaa nähdä, minkälaisena Posion tilanne nähdään Helsingistä päin katsoen ja mikä on valtiovarainministeriön mielestä parasta posiolaisille. Itse uskon kunnallisen itsehallinnon ideaan, siihen, että vaikutuspiireistä tai Helsingin pohjattomasta viisaudesta huolimatta ainoastaan posiolaiset itse tietävät ja osaavat tehdä oikeita päätöksiä omasta tulevaisuudestaan.
14.10.2011
Syyskauden keskustelua on kuntakentällä leimannut hallituksen uusi kuntarakennepolitiikka. Näin myös Posiolla, olen syksyn aikana vastaillut jo lukuisiin median esittämiin spekulaatioihin kuntaliitoksista. Olen pyrkinyt viestimään, että kaikki spekulaatiot tässä suhteessa ovat ennenaikaisia ja turhia. Erityisesti tilanteessa harmittaa se, että spekulaatiokeskustelu on ohjannut huomiota ja energiaa pois kuitenkin siitä olennaisimmasta eli kunnan omasta kehittämistyöstä. Tuntuu, että hallituksen linjausten äkillinen vaihtuminen on jähmettänyt kuntakentän epämääräiseen odottamisen tilaan, joka tukahduttaa aidot kuntalähtöiset kehittämishankkeet ja uudistamispyrkimykset.Kunnanvaltuusto kävi tästä samasta odottelun teemasta suhteessa omiin kehittämistoimiin oman keskustelunsa jo viime keväänä, kun pohdimme kunnan kokonaisjohtamisjärjestelmän uudistustyön jatkoa. Me emme kuitenkaan Posiolla päättäneet laittaa kaikkia prosesseja jäihin, vaikkakin olimme pakotettuja suuntaamaan energiaa hieman toisin kuin aiemmin oli mietitty. Strategiassa päätetty kokonaisjohtamisjärjestelmän uudistamistyön oli määrä kuluvana vuonna edetä toiseen vaiheeseen eli varsinaisen palvelutuotannon tarkastelemiseen. Valtuuston iltakoulu linjasi kokouksessaan 19.4.2011, että uudistamistyötä jatketaan strategian mukaisesti kuitenkin niin, että vuosi 2011 käytetään poliittisen tahtotilan hakemiseen uudesta tavoiteorganisaatiosta ja pääpaino suunnittelussa on poliittisessa johtamisjärjestelmässä. Tätä tavoiteorganisaation hahmottamistyötä on tehty poliittisella tasolla kesän aikana ja nyt on aika julkistaa etenemismalli myös laajempaan keskusteluun.
Edellä todetun valtuuston iltakoulun keskustelujen pohjalta tulevaisuustyöryhmän kokouksessa 28.4.2011 esitettiin kaksi vaihtoehtoista tavoiteorganisaatiomallia, joita edelleen työstettiin työpajamuotoisesti osana Kuntaliiton hallinnoimaa uuden sukupolven johtaminen ja organisaatiot –hanketta. Mukana tässä työssä oli Audiapro Oy. Tulevaisuustyöryhmässä linjattiin, että tavoiteorganisaatiomallit ja niihin liittyvä taustamateriaali toimitetaan kunnan valtuustoryhmille niin, että ryhmät voivat ottaa kantaa malleihin kesäkuun loppuun mennessä.
Kunnan verkkosivuille on tänään laitettu tiiviit esitykset edellä todetulla tavalla valmistelluista kahdesta tavoiteorganisaatiomallista. Vaihtoehto 1 on nimetty ”kahden lautakunnan malliksi” ja vaihtoehto 2 ”ministeriömalliksi”. Molemmat mallit ovat tässä vaiheessa hyvin avoimia. Varsinaisen palvelutuotannon osalta molemmissa malleissa on otettu lähtökohdaksi siirtyminen prosessiohjattuun organisaatioon, mutta varsinainen prosessiorganisaation rakentaminen ja siihen liittyvät yksityiskohdat on jätetty avoimiksi niin, että niitä päästään jatkotyöstämään yhteistyössä henkilöstön kanssa. Malleissa on keskitytty erityisesti poliittiseen ohjausjärjestelmään ja erot malleissa tulevat nimenomaan tätä kautta.
Vaihtoehto 1 eli nk. ”kahden lautakunnan malli” lähtee siitä, että valtuusto määrittää palveluresurssit, joiden pohjalta kunnanhallitus solmii kahden palvelualoista vastaavan lautakunnan kanssa palvelusopimukset. Mallissa nykyinen sivistyslautakunta ja perusturva-lautakunta yhdistetään hyvinvointilautakunnaksi. Palvelut organisoidaan lautakuntien alaisuuteen prosessijohtamisjärjestelmän kautta. Esittelijöinä lautakunnille toimivat pal-velujohtajat. Operatiivista päätösvaltaa siirretään palvelujohtajille niin, että lautakuntien tehtävänä on koordinoida ja resurssoida toimintaa. Palvelujohtajien alaisuudessa ovat ainoastaan prosessitiimien vastaavat. Kunnanhallituksen rooli säilyy lähes nykyisellään. Kansalaisvaikuttamisen näkökulmasta järjestelmä säilyy ennallaan eli kuntalaiset valitsevat valtuuston joka neljäs vuosi.
Vaihtoehto 2 eli nk ”ministeriömalli” sisältää paljon suurempia muutoksia poliittiseen ohjausjärjestelmään ja myös uuden suoran kansalaisvaikuttamisen kanavan. Mallissa valtuusto määrittää edelleen palveluresurssit, joiden pohjalta kunnanhallitus solmii palvelualojen kanssa palvelusopimukset. Mallissa lakkautetaan kaikki nykyiset lautakunnat ja toiminta organisoidaan prosessijohtamisjärjestelmän kautta suoraan kunnanhallituksen alaisuuteen. Nykyisiä osastopäälliköiden tehtäviä ei enää tarvita, vaan jokaiselle ydinprosessille nimetään palvelujohtaja. Operatiivista päätösvaltaa siirretään palvelujohtajille niin, että kunnanhallituksen tehtävänä on koordinoida ja resurssoida toimintaa. Palvelujohtajien alaisuudessa ovat ainoastaan prosessitiimien vastaavat. Kunnanhallituksen keskuudesta palvelujohtajille nimetään vastuuluottamushenkilö(t), joiden tehtävänä on vahvistaa hallintosäännössä määritellyt keskeiset palvelujohtajan päätökset. Kansalaisvaikuttamisen osalta kuntavaalien lisäksi valtuusto nimeää jokaiselle ydinpalveluprosessille asiakasraadin, joka käy julkisen palautekeskustelun palveluiden tilasta ja saatavuudesta kunnanhallituksen kanssa kaksi kertaa vuodessa.
Kuten edellä jo totesin, valtuustoryhmiltä pyydettiin viime kesäkuun loppuun mennessä kannanottoa siitä, kumpi malli otetaan jatkokäsittely pohjaksi. Edelleen valtuustoryhmiltä pyydettiin kannanottoja reunaehdoista mallin käyttöönotolle ja kehittämisajatuksia mallien jatkotyöstämiselle. Keskustan, SDP:n ja Ryhmä 2008:n valtuustoryhmät ottivat kantaa malleihin, vastausta ei saatu Vasemmistoliiton ryhmältä. Kannanotoissa Ryhmä 2008 esitti, että jatkovalmisteluun otetaan vaihtoehto 1 eli nk. kahden lautakunnan malli. Perusteluna tälle esitettiin, että vältytään liian suurilta muutoksilta ja että päätösvalta jakaantuu tasaisemmin. Keskustan ja SDP:n valtuustoryhmät linjasivat, että jatkovalmisteluun voidaan ottaa vaihtoehto 2 eli nk. ministeriömalli. Ryhmien kannanotoissa pidettiin tärkeänä, että kuntalaisten ääni tulee saada kuuluviin ja mallilla ei vaaranneta demokratian toteutumista. Edelleen kannanotoissa korostettiin, että ministeriömallissa toimivallan jakautumiseen liittyvät kysymykset ovat erittäin tärkeitä.
Näiden valtuustoryhmien kannanottojen perusteella tulen tekemään seuraavaan kunnanhallitukseen esityksen, että jatkovalmisteluun valittaisiin vaihtoehto 2:n eli nk. ministeriömalli. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kunnanvaltuusto tekee periaatepäätöksen kokouksessaan 28.10 jatkovalmisteluun menevästä mallista. Valtuuston päätöksen mukaista mallia lähdetään työstämään niin, että syksyn aikana tavoiteorganisaation poliittista ohjausjärjestelmää koskeva osio täsmennetään toimivallan jaon osalta ja yhteistyössä henkilöstön kanssa käydään pohtimaan varsinaista prosessiorganisaatiota ja sen rakennetta. Ensimmäinen jatkotyöpaja on tarkoitus pitää 15.11.2011, johon kutsutaan valtuuston lisäksi kunnan kaikki esimiehet sekä työntekijäjärjestöt.
Sitten siihen odotteluun. Tämän syksyn keskustelujen pohjalta varsinainen organisaation uudistamisprosessi aloitetaan vasta vuoden 2012 aikana, kun tiedossa ovat myös hallituksen kunta- ja palvelurakennelinjaukset ja niiden vaikutukset meille tänne Posiolle. Tavoitteena on, että uusi toimintamalli ainakin keskeisimmiltä osin voitaisiin ottaa käyttöön jo seuraavan valtuustokauden alusta eli 2013. Ellei kuntaministerin touhukas ja kaikkivoipa kynä piirrä meille sitten aivan uusia kaavioita.
23.9.2011
Kunnanvaltuusto kokoontui eilen illalla varsinaisen kokouksen jälkeen vielä iltakouluun puimaan ensi vuoden budjettilinjauksia. Varsinainen budjettiprosessihan aloitettiin meillä jo viime keväänä, kun kunnanhallitus nimesi lautakuntien työn tueksi poliittiset budjettitoimikunnat ja antoi niille jo alustavat talouskehykset. Tämä uusi toimintamalli otettiin käyttöön, koska talouden tasapainottamishaaste todettiin suureksi – strategian mukainen minimitasapaino eli noin miljoonan euron vuosikate edellytti käytännössä tulevan vuoden menokehyksen pysyttämissä tämän vuoden tasossa. Toimikunnat ovat nyt saaneet työnsä loppuun ja valtuuston iltakoulu kävi läpi toimikuntien esittämiä toiminnallisia muutoksia. Avoimuuden periaatteen vaalimiseksi ja kansalaiskeskustelun virittämiseksi on paikallaan nyt julkaista esitykset. Tarkempi yhteenveto euromäärineen toimikuntien esityksistä löytyy kunnan www-etusivulta.Kunnanhallituksen osalta toimikunta esittää, että hanketoiminnan rahoitus lopetetaan jatkossa hallituksen budjetista ja keskitetään Posion Kehitysyhtiöön. Oman kehittämistoiminnan määrärahaa, kutsutakseihin varattua määrärahaa sekä työllistämistukiin varattua määrärahaa esitetään supistettaviksi. Lisäksi maaseutuhallinnon osalta tuottajille kohdennettu subventio eläinlääkäripalkkioihin esitetään lopetettavaksi. Kunnanhallituksen osalta nämä toimenpiteet tarkoittavat noin 150 000 euron menokehyksen supistamista ensi vuodelle.
Sivistyspalveluita läpi käynyt toimikunta esittää sekä perusopetuksen että lukion tuntikehyksen maltillista supistamista, samoin kansalaisopiston tuntiopetuksen vähentämistä. Järjestöille myönnettävien avustusten määrää vähennetään sekä aamupäivä-iltapäivätoiminnan ja nk. jopo-luokan henkilöstöresursseja tiivistetään. Lisäksi toimikunta esittää Kuloharjun koulun lakkauttamista jo syksystä 2012 aiemmin kaavaillun 2013 sijaan. Toimikunnan esitysten sivistystoimen menokehystä supistava vaikutus ensi vuodelle on noin 72 000 euroa.
Toimintaympäristöpalveluissa huomioidaan mahdollisen Kuloharjun koulun lakkauttamisen vaikutukset tukipalveluihin ja kiinteistömenoihin. Lisäksi tätä sektoria pohtinut toimikunta esittää kaikkien käytöstä poistettujen kiinteistöjen myyntiä, tie- ja vesihuoltoavustusten supistamista ja äkillisiin korjaustarpeisiin varatun määrärahan pienentämistä. Em. esitysten toimintaympäristöpalveluiden menokehystä supistava vaikutus vuodelle 2012 on noin 135 000 euroa.
Perusturvaa pohtinut toimikunta esittää vuodeosaston supistamista viidellä potilaspaikalla, Rantala-kodin lähihoitajapaikan täyttämättä jättämistä ja Kuukkeliin suunnitellun hoitajaresurssin puolittamista. Lisäksi toimikunta esittää suunnitellun yöpartiotoiminnan lykkäämistä ja mielenterveyskuntoutujien virike- ja päivätoiminnan siirtämistä yhdistykseltä kunnan omaksi toiminnaksi. Edelleen toimikunta esittää Kolpeneelta asiakaskotiuttamista ja kunnan sosiaalityöntekijäresurssin pitämistä ennallaan eläköitymistilanteesta huolimatta. Resurssilisäyksenä toimikunta esittää kuitenkin omaishoidon tuen lisäämistä, mikä mahdollistaa noin viiden uuden omaishoitajan ottamista tuen piiriin. Toimikunnan esitysten perusturvan menokehystä supistava vaikutus vuodelle 2012 on noin 380 000 euroa.
Vaikka edellä esitettyjen toimenpide-ehdotusten lista on pitkä ja monet niistä ovat toiminnallisesti merkittäviä, voidaan ne toteuttaa ilman henkilöstön vähentämistä tai lomauttamista. Lisäksi esityksillä ei vaaranneta kunnan lakisääteisiä perustoimintoja eikä myöskään heikennetä kunnan elinvoimaa jatkossa. Nämä seikat olivat toimikunnille niiden työssä kantavia ajatuksia ja niitä pidettiin poliittisesti erittäin tärkeinä.
Kaikkien edellä todettujen esitysten ensi vuoden menokystä supistava yhteisvaikutus on noin 735 000 euroa ja niiden toteuttaminen tämänhetkisellä tulokehysarviolla tarkoittaa sitä, että ensi vuoden vuosikatteeksi muodostuisi noin 835 000 euroa. Strategian mukaiseen tavoitteeseen eli 1 050 000 euron vuosikatteeseen on kuitenkin vielä matkaa noin 200 000 euroa. Valtuuston iltakoulu edellytti, että kunnanhallitus seuraavassa kokouksessaan antaessaan lopullista talousarviokehystä lautakunnille ottaa tavoitteeksi vielä tuon 200 000 euron tuloksen parantamisen. Menokehyksen sijaan puuttuvaa osaa pyritään hakemaan suurelta osin tulokehyksen tarkastelulla.
Kaiken kaikkiaan on todettava, että budjettitoimikuntien työ on ollut tuloksellista ja erityisesti poliittinen sitoutuminen talouden tasapainottamiseen on ollut esimerkillistä. Tästä kertoo myös se, että valtuuston iltakoulu oli suuresta osasta edellä todettuja esityksiä yksimielinen ja kaikkien esitysten osalta valtuuston enemmistö kannatti niiden jatkovalmistelua. Näillä eväillä kunnanhallitus antaa seuraavassa kokouksessaan lautakunnille lopulliset kehykset ja budjetin varsinainen käsittely lautakunnissa ja edelleen hallituksessa sekä joulukuun valtuustossa pääsee alkamaan.
2.9.2011
Lomat ovat nyt ohi ja on aika palata sorvin ääreen. Syyskuu tuleekin olemaan varsin kiireinen. Keskeisin tehtävä on ensi vuoden budjetin tarkempi kehysvalmistelu budjettitoimikuntien töiden pohjalta 22. syyskuuta kokoontuvaa valtuuston iltakoulua varten. Menokehyksen osalta meillä on budjettitoimikuntien työn kautta hyvä pohja talousarviovalmisteluun, mutta tulokehyksen arvioiminen erityisesti koko suunnitelmakaudelle onkin sitten erittäin vaikeaa, koska uuden hallituksen linjaukset eivät ole vielä selviä.Elämmekin erittäin mielenkiintoista aikaa, keskustelu Kataisen hallituksen kuntapolitiikan linjasta ja seurauksista käy eri näkökulmista hyvinkin kiivaana. Kuntaministeri Virkkunen järjesti tänään tiedotustilaisuuden, jossa hän linjasi kuntauudistuksen tavoitteita. Tavoitteena on Virkkusen mukaan vahvoihin peruskuntiin perustuva elinvoimainen kuntarakenne, jolla voidaan varmistaa kuntapalvelut ja kansalaisten yhdenvertaisuus koko maassa.
Työtä varten on asetettu työryhmä, jonka tehtävänä on valmistella selvitys kullekin alueelle tarkoituksenmukaisesta kunta- ja palvelurakenteesta. Virkkusen mukaan työryhmä laatii kuntauudistusesityksensä myös karttamuotoisena. Karttaharjoitusten tulisi olla valmiita kuluvan vuoden loppuun mennessä, minkä jälkeen laadittaisiin erityinen rakennelaki, joka tulisi voimaan vuoden 2013 alusta. Lopulliset uutta kuntarakennetta koskevat ratkaisut on hallituksella tarkoitus tehdä vuoden 2014 loppuun mennessä.
Tässä sitä nyt ollaan. Ennen vaaleja kaikki puheenjohtajat kertoivat selvästi, että eivät kannata kuntien pakkoliitoksia. Nyt on kuitenkin valittu tie, jossa täysin ylhäältä päin johtaen ollaan piirtelemässä maahan uutta kuntakarttaa – tie johtanee väistämättä pakkoliitoksiin. Radio Perämeren tämänpäiväisessä jutussa Kuntaliiton lakiasiain johtaja Arto Sulonen sanoo, että perustuslain mukaan Suomessa täytyy olla paikallishallinnollisia kuntia, joilla on perustuslaissa määritelty toimivalta, mutta kuntarajat eivät nauti perustuslain suojaa. Näin ollen pakkoliitoksista voi päättää valtioneuvosto, mikäli eduskunta hyväksyy sille siihen laissa toimivallan. Pakkoliitostietä tukevat selkeästi myös suunnitellut kuntatalouden kiristämistoimet, jotka valitettavasti näyttävät ohjaavan resursseja harvaan asutuilta alueilta elinkeinorakenteeltaan muutoinkin rikkaille seuduille: Esimerkkeinä kiinteistöveron poistaminen tasausjärjestelmästä, mahdollinen pienten lukioiden tuen poistaminen ja valtionosuustason kategorinen leikkaaminen ilman olosuhdetekijöiden huomioimista.
Kuntatasolta katsottuna valtion toiminta ei kovin suurta kiitosta ansaitse. Vuodesta 2005 eteenpäin viety PARAS-uudistus on synnyttänyt paikallisista lähtökohdista lukuisia uusia palvelurakenteita ja myös kuntarakenteessa on tapahtunut muutoksia. Nyt uusi hallitus ottaakin asiassa täyskäännöksen ja asettaakin tavoitteeksi kuntarakenteiden ja palvelurakenteiden yhdistämisen. Virkkusen sanoin ”Kunta- ja palvelurakenteet ovat eriytyneet, joka on seurausta kuntien yhteistoimintavelvoitteiden lisääntymisestä. Tarkoitus on vähentää yhteistoiminnan tarvetta.” Siis suuri osa viimeisen kuuden vuoden aikana paikallistasolla tehty kehittämistyö katsotaankin nyt yhtäkkiä virheeksi ja todetaan, että keskushallinto piirtää teille uudet kartat. Ei ole ihme, että kuntakentässä kytee kapinahenkeä tätä toimintamallia vastaan.
Keskittävän kuntapolitiikan lisäksi ilmassa on myös muita, harvaan asutun alueen osalta erittäin huolestuttavia avauksia. Energia- ja polttoaineverotuksen edelleen kiristäminen iskee pahiten juuri meidän pitkien välimatkojen ja arktisten olosuhteiden alueelle. Väläyttelivätpä vihreät viimeisessä kokouksessaan jopa kilometrikorvausten vähentämistä! Lapille erittäin tärkeät työllisyysperusteiset investointituet ovat valtion tulevassa talousarviossa leikkausuhan alla. Maakuntien kehittämisrahoista on ensi vuonna tarkoitus leikata pois kolmannes. Liikenneinfrastruktuurin investointi- ja kunnossapitomäärärahat niukkenevat entisestään. Valtionhallinnon tuottavuusohjelmaa jatketaan edelleen, mikä hiljalleen keskittää valtion aluehallinnon palvelut maakuntakeskuksiin.
Lappia muistettiin hallitusohjelmassa kuitenkin seuraavalla lyhyellä kappaleella: ”Alueelliset erot ja erityispiirteet kehityksessä otetaan huomioon. Valmistellaan erillinen Itä- ja Pohjois-Suomen kehittämisohjelma”. Työryhmä tätä varten on nyt nimetty, vetäjänä toimii SDP:n Jouni Backman ja muut jäsenet edustavat alueen elinkeinoelämää, tutkimus- ja koulutuslaitoksia, hallinnon edustajia sekä muita paikallisia toimijoita. Kehittämisohjelman tulisi valmistua vuoden 2012 loppuun mennessä ja toimeksiannon mukaisesti siinä tulisi määritellä strategia ja toimenpiteet Itä- ja Pohjois-Suomen kehittämiseksi sekä EU:n alue- ja rakennepolitiikan rooli tässä työssä. Nähtäväksi jää, mitä ohjelmalla saadaan aikaiseksi – toivon aidosti, että Lapin kasvava strateginen merkitys ja uudet elinkeinotoiminnan avaukset tulisivat työssä ansaitulla tavalla huomioiduksi.
Yleisesti alkaa väistämättä kuitenkin näyttää siltä, että uuden hallituksen muodostamisen jälkeen maalaillut uhkakuvat harvaan asutun alueen alasajon kiihdyttämisestä ovat muuttumassa todeksi. Vaikka asiat naamioidaan hallinnon kehittämiseksi, palveluiden turvaamiseksi tai vaikkapa tiukaksi talouspolitiikaksi, on kyse pohjimmiltaan myös puolueiden välisistä valtarakenteista. Nyt näyttääkin siltä, että päähallituspuolueet ovat ajamassa tykistöä sellaisiin asemiin, jolla voidaan parhaiten moukaroida perinteisesti harvaan asutuilta alueilta kannatusta saavia puolueita. Mutta kuten taisteluissa yleensäkin, keskityksen alle on vain jäämässä suuri joukko tavallisia suomalaisia, jotka edelleen haluaisivat asua, elää ja yrittää kotiseudullaan.
5.8.2011
Yöt ovat jo ruvenneet viilenemään ja hämärtymään. Aamuisin ilmassa on jo selvää syksyn aavistusta, toki vielä kesän vahvojen värien taustalla. Kesä on ollut Posiolla vilkas, tapahtumien lisäksi lukuisat matkailijat ja kesäasukkaat ovat vilkastuttaneet mukavasti kylänraittia. Mutta nyt lomakausi alkaa olla jo ohi, itse olen jo kuluvan viikon ottanut tuntumaa konttorin arkeen. Nyt onkin sopiva hetki vilkaista hieman kohti syksyä ja tuoda esille muutamia keskeisiä asioita, joita kunnassa on seuraavien kuukausien aikana pöydälle tulossa.Maankäytön osalta suurin huomio on tulevana syksynä ja talvena Jakkarasaaren kaavoitus. Kaavoittajan valinta on nyt loppusuoralla ja heti syyskuussa aloitetaan varsinainen kaavoitustyö jo valitus toimikunnan johdolla. Jakkarasaari on keskustan palveluiden ääressä hyvin ainutlaatuinen kohde, joka mahdollistaa omarantaisuuden laajalla tonttivalikoimalla. Omarantaisuus, suuret ja väljät tontit sekä mahdollisesti perinnerakentamisen teema tulevat olemaan kaavoituksessa esillä. Lisäksi on herätetty ajatus selvittää kaavoituksen yhteydessä kaukolämpöratkaisuna ekologinen kokeilu, jossa energia otettaisiinkin kootusti vedestä maalämpötekniikalla. Ajatus on mielenkiintoinen ja sitä pohditaan varmasti.
Maankäytön osalta on vielä tuotava esiin Mustavaaran kaivohankkeen eteneminen yleiskaavoitusvaiheeseen. Ensimmäinen viranomaisneuvottelu on jo käyty ja syksyllä kaavoitusprosessia jatketaan yhdessä Taivalkosken kanssa. Mustavaaran osalta odotukset koko ajan kasvavat, kaivoslupaprosessia on valmisteltu ja jatkotutkimukset ovat saaneet riittävän pääomituksen. Toivottavasti keväällä ehdottamani alueselvitys kaivostoiminnan vaikutuksista kuntiin saataisiin myös syksyllä Naturpolis Oy:n toimesta käyntiin.
Konserniyhtiöiden osalta kaukolämpöasiat sekä vuokratalotilanne tulevat myös syksyllä tapetille. Vesi ja Lämpö Oy:n kaukolämpölaitos tulee tarvitsemaan korjausinvestoinnin öljyllä toimivan varavoiman suhteen ja tässä yhteydessä tullaan selvittämään vielä erikseen mahdollisuudet kokonaisvaltaisempaan ratkaisuun, jossa voitaisiin hyödyntää bioenergiaa ja sen uusia tukimuotoja. Vuokratalotilanne on Taika-Asunnot Oy:n osalta ollut jo vuosia todella tiukka – käyttöasteet ovat ollet 96-98 % luokkaa. Eläköitymisen myötä Posiolla avautuu työpaikkoja muualta muuttajille sekä mahdollisesti Mustavaaran avautuminen luovat painetta uudiskohteelle. Keskustan asemakaavan päivitys viime vuodelta mahdollistaa sijainniltaan loistavia uudiskohteen paikkoja, mutta investoinnin kannattavuuslaskenta on tehtävä huolella.
Palveluiden osalta odottelemme rauhassa uuden hallituksen lupaamaa rakennelakia ja sen linjauksia. Uusi kuntaministeri lupaili tuoreessa Kuntalehdessä hallitukselta linjavetoja jo alkusyksystä. Samaan aikaan työstämme kuitenkin Kuntaliiton kumppanuushankkeen kanssa tavoiteorganisaatiota kokonaisjohtamisjärjestelmän uudistamiseksi. Asiaa prosessoidaan edelleen syksyllä valtuustoryhmien kanssa. Toivottavasti hallituksen linjauksia lupausten mukaan saadaan, jotta oma työmme voidaan sitten syksyllä limittää valtion vaatimuksiin.
Ensi vuoden budjetin teko on jo hyvässä vauhdissa. Budjettitoimikunnat ovat perusturvaa lukuun ottamatta jo saaneet työnsä valmiiksi, esityksiä käydään läpi valtuuston iltakoulussa 22.9. Tämän käsittelyn pohjalta julkistamme toimenpide-esitykset ja käsittely lähtee normaaliin tapaan lautakuntiin valmisteltavaksi. Tavoite kuntatalouden minimitasapainosta eli miljoonan euron vuosikatteesta on luottamushenkilöistä koostuvissa budjettitoimikunnissa otettu vakavasti ja työtä on mielestäni tehty erinomaisessa hengessä. Tavoite on edelleen kova - toivottavasti globaalit taantumauhat ja euroalueen kriisi eivät realisoidu siten, että myös Suomen kansantalous ja sitä kautta julkinen talous aina paikallistasolle asti eivät joudu vaikeuksiin.
Töitä tulee siis riittämään – edessä on monellakin tapaa erittäin mielenkiintoinen syksy!
29.6.2011
Tiikeri on taas ilmestynyt näille selkosille. Lieneekö ilmastonmuutoksen syytä vai onko kesä nyt lämmennyt täällä eteläisen Lapin alueellakin niin, että tuo lähinnä trooppisten alueiden kissapeto on ruvennut myös meidän mäntymetsissä loikkimaan. Sinänsä uuttahan tämä ei ole, viimeisin havainto tästä eksoottisesta pedosta on vuosilta 2005-2006, jolloin se aiheutti ainakin täällä Posiolla suurta hätäännystä, keskustelua ja kuntalaisten liikehdintää. Yhteisin ponnistuksin peto kuitenkin ajettiin pakosalle ja rauha palasi näillekin marjakankaille.Tiikerinloikka tarkoittaa suurta harppausta, isoa kertamuutosta hitaan ja varovaisen etenemisen sijaan. Näiden seutujen käsitemaailmaan tiikerinloikka on iskostunut tarkoittamaan kuuden vuoden takaisia Posion, Kuusamon ja Taivalkosken kuntaliitosneuvotteluja. Silloin pyrittiin ponnistamaan kertaharppauksella yli erilaisten yhteistyöratkaisujen suoraan kuntaliitokseen, uuteen Kuusamoon. Lopputuloksenhan me kaikki tiedämme.
Tiikerinloikkakeskustelun uudet avaukset näillä selkosilla ovat reagointia uuden hallituksen linjauksiin. Tuore hallitushan on ottanut erittäin ärhentelevän roolin suhteessa kuntakenttään. Hallitusohjelman pohjalta tavoitteeksi on otettu suuri kuntauudistus, jota viedään nyt eteenpäin kuntarakenne edellä. Tavoitteeksi on otettu työssäkäyntialueisiin pohjautuva elinvoimaisista kunnista koostuva kuntarakenne. Mitä sillä elinvoimalla tai työssäkäyntialueella sitten tarkoitetaan, sitä ei ole vielä edes yritetty avata.
Elinvoima on hankalasti määriteltävä käsite, koska toimintaympäristö maamme eri osissa on kovin erilainen. Kuntien nykyisestä tulopohja- ja tehtävärakenteesta johtuen suurin osa maatamme eli nk. harvaan asuttu alue elää valtionosuuksien varassa. Tästä johtuen käytännössä kuntien elinvoima voidaan näiden kuntien osalta määritellä valtion taholta pelkillä järjestelmämuutoksilla.
Työssäkäyntialueen käsite on vähintään yhtä hankala. Tilastokeskus lopetti määrittelyn vuonna 2009. Siihen asti se määritteli työssäkäyntialueen siten, että sen muodostavat keskuskunta ja ympäryskunnat, joiden työvoimasta vähintään 10 prosenttia käy töissä keskuskunnassa. Myös yhden kunnan kautta keskuskuntaan vähintään 10 prosentin osuudella pendelöivät kunnat luetaan työssäkäynti-alueeseen kuuluviksi. Keskuskunnalla taas tarkoitetaan kuntaa, jonka työvoimasta enintään 25 prosenttia käy töissä muissa kunnissa, eikä siitä käy töissä missään muussa yksittäisessä kunnassa yli 10 prosenttia työvoimasta.
Olennaisin asia lienee se, että aidon elinvoiman ja työssäkäyntialueen käsitteet ovat sidoksissa toisiinsa. Aidoilla työssäkäyntialueilla on elinvoimankin kannalta perusteltua, että kuntarakenne vastaa työssäkäyntialuetta. Sen sijaan muualla muutokset kuntarakenteeseen tarkoittavat alueen ja sen asukkaiden sekä yritysten elinvoiman hiipumista ja loppumista. Tästä näkökulmasta viimeinen Tilastokeskuksen yllä kuvatun määritelmän pohjalta tehty työssäkäyntialueiden kartta on erittäin mielenkiintoinen, se löytyy verkosta osoitteesta http://www.stat.fi/meta/luokitukset/tyossakayntial/001-2009/index.html. Järkevä tulevaisuuden kuntarakennekartta, vai mitä?
Uskon, että hallituksen täsmentäessä kuntauudistusta loppuvuodesta, edellä todettu näkökulma osoittautuu oikeaksi. Autioittamalla suuri osa Suomea ei voida päästä hallitusohjelman ylevään tavoitteeseen ”avoimesta, oikeudenmukaisesta ja rohkeasta Suomesta”. Pitää muistaa, että kuntaliitosprosessit ovat näillä välimatkoilla saattohoitoprosesseja, joilla ei viime kädessä turvata palveluja, vaan keskitetään ne.
Tämän johdosta meidän täällä paikallisesti tulisi nyt keskittyä omien kuntien elinvoiman kehittämiseen ja unohtaa puheet tiikereistä ja loikista. Tai jos haluamme asiasta keskustella, pitäisi keskustelu tapahtua ainakin oikeilla käsitteillä. Tiikerinloikan sijasta ehdotan käytettäväksi käsitettä, joka nojaa meille tutumpaan kotimaiseen petokantaan - karhuihin. Kuntaliitosta voisi tiikerinloikan sijasta kuvailla pikemminkin karhunpalvelukseksi. Ainakaan meillä Posiolla ei ole mitään halua ryhtyä miettimään karhunpalveluksia kuntalaisillemme.
Näillä ”petopoliittisilla” ajatuksilla haluan toivottaa kaikille oikein lämmintä ja rentouttavaa kesälomaa!
22.6.2011
Facebook-profiili on saanut hyvää palautetta, jonkin verran jopa keskusteluakin on sen kautta käyty – hallitustilanne on kirvoittanut ajatuksia puolin ja toisin. Sunnuntaina myös Lapin Kansassa sosiaalisen median yrittäjä Eero Leppänen kommentoi profiilini perustamista kiinnittäen huomiota sen ongelmalliseen luonteeseen. Tällä hetkellä profiilini on nk. yksityisprofiili, joka on kaikille avoin seurattavaksi, mutta päästäkseen keskusteluun mukaan, tulee minun kanssani hakea nk. kaveristatusta. Tällöin Eeron mukaan joutuu antamaan minulle myös pääsyn omiin henkilökohtaisiin tietoihin, ja kun vastavuoroisesti itse käsittelen profiilissani vain työasioita, on tilanne kestämätön ja aiheuttaa nk. valeprofiilien luomista. Hänen ehdotuksensa oli, että muuttaisin profiilini nk. yritysprofiiliksi, jolloin seuraajilta ei vaadittaisi mitään yksityistietojen antamista.Valeprofiilien osalta täytyy tällä hetkellä todeta, että kaveristatuksella olevista vain yksi on tällä hetkellä nimimerkin takana, ja paikkakuntatietoa omaavana voin todeta, että hänenkään osalta nimimerkillä toimimisessa kyse ei ole minulta piiloutumisesta! Pohdin tätä Eeron esiin nostamaa asiaa myös profiilia avatessani. Päädyin kuitenkin tässä vaiheessa toisenlaiseen ratkaisuun, koska näen toimintani luonteen tältä osin hyvin epäinstitutionaalisena ja koen vahvasti, että tätä työtä jos mitä tehdään persoonana, ei virkastatuksen takana kasvottomana kunnanjohtaja- tai keskushallintoinstituutiona.
Ajatukseni, kommenttini tai kannanottoni ovat ensisijaisesti Mika Riipin, jos Posion kunnanjohtajana toimisi joku muu, ajattelu olisi aivan toisennäköistä ja voisi olla, ettei koko profiilia tällöin olisikaan. Koska olen profiilissani pelissä vain omana itsenäni ja erittäin henkilökohtaisella tasolla, koen että profiilissa käytävä keskustelu tulee tapahtua myös samoilla säännöillä ja täysin avoimin kortein. Tältä osin ymmärrän myös poliitikkoja. Voi olla, että olen hieman naiivi ja etten ymmärrä sosiaalisen median toimintakulttuuria vielä tarpeeksi ja Eero ammattilaisena on oikeassa. Haluan kuitenkin odottaa hieman kansalaispalautetta ja jos sen viesti on sama kuin Eeron, muutan profiiliani!
Sitten ajankohtaiseen eli hallitusohjelmaan. Uusi paperi on kirvoittanut erityisesti täällä harvaan asutulla alueella hyvin pelonsekaisia ja kitkeriä kommentteja. Vahvoihin peruskuntiin pohjautuvaa kuntarakenneremonttia, jota vauhdittavat vielä valtionosuusleikkaukset ja uudet tehtävät, on kuvattu harvaan asutun alueen lopulliseksi alasajoksi.
Täytyy myöntää, että nämä olivat minunkin ensiajatuksiani. Ja edelleen on todettava, että valtionosuusleikkaukset yhdistettynä uusiin tehtäviin voivat olla aito uhka Posion ja monen muun kunnan toimintaedellytyksille. Sen sijaan minun on nyt vaikeaa ymmärtää kritiikkiä, joka kohdistuu Suomen Kuntaliiton pohjapaperiin perustuvaan ideologiseen linjaukseen vahvoista, työssäkäyntialueisiin perustuvista peruskunnista. Itse näen juuri tämän linjauksen mahdollisuutena, jolla Lapin kuntien haastava tilanne voitaisiin ratkaista.
Kyse tässä kritiikissä on näkökulmaerosta: määrittääkö kunnan olemassaolon oikeutusta aito paikallinen itsehallinto vai tehtävät. En halua enkä voi kritisoida linjausta vahvoista peruskunnista, koska uskon sen pohjana olevaan kunnalliseen itsehallintoon, näen Lapin kuntarakenteen pääosin perustuvan työssäkäyntialueisiin sekä työskentelen ja asun itse sellaisessa. Näen itsehallinnon tärkeämpänä arvona kuin sen pohjalta järjestettävät palvelut.
Ydinkysymys on, mikä on vahvan peruskunnan määrittely. Itse määrittelisin sen näin: se perustuu suuren volyymin työssäkäyntialueeseen, sillä on taloudellista liikkumavaraa ja se käyttää tehtävissään aitoa paikallista harkintavaltaa. Lapin välimatkoilla ei kuntarakennetta voida arvioida työssäkäyntialueen näkökulmasta paljon nykytilaa rationaalisemmin, joten kysymys vahvasta peruskunnasta nivoutuu taloudelliseen liikkumavaraan ja aitoon paikalliseen päätösvaltaan. Nämä puolestaan ovat kiinteästi yhteydessä toisiinsa.
Jos pidämme kiinni paikallisen itsehallinnon ensisijaisesta asemasta suhteessa sen kautta toteutettaviin tehtäviin, on seuraava oleellinen kysymys: millä tehtävillä voidaan taloudellinen liikkumavara ja aito paikallinen päätösvalta taata, kun huomioidaan Lapin demografinen tilanne ja sen mukanaan tuomat palvelupaineet? Lyhyt, asioita pelkistävä vastaus: nykyinen tehtävärakenne elinkeinopoliittisilla valmiuksilla lisättynä ja sosiaali- ja terveydenhuolto poistettuna.
Itsehallinnon näkökulmasta sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ovat jo niin säänneltyjä, ettei paikallisella harkintavallalla ole paljoakaan merkitystä – ellei henkilöstövalinnoille lasketa ratkaisevaa painoarvoa. Samoin taloudellinen liikkumavara suhteessa kuntarakenteen kantokykyyn on jo osin nyt ja erityisesti lähitulevaisuudessa täysin kestämätön. Sen sijaan itsehallinnon näkökulmasta merkittävä osa elinkeinojen kehittämiseen ja paikalliseen elinvoimaan liittyvistä resursseista on lukittu valtion paikallishallinnon ja ohjelmabyrokratian taakse. Niiden lokalisoinnilla paikallinen itsehallinto ja harkintavalta saisivat aivan uusia merkityksiä.
Hallitusohjelmassa todetaan, että harvaan asutun alueen tilanne huomioidaan erikseen. Kuntaliiton papereissa harvaan asutun alueen ratkaisuksi oli esitetty ”piirikuntaa”. Mikä se piirikunta sitten on? Kysehän on sosiaali- ja terveydenhuollon ja muiden volyymipalveluiden organisoimisesta maakuntapohjalta Kainuuta mukaillen; tämä piti vain poliittishygieenisesti nimetä piirikunnaksi. Tässä on mielestäni oiva ratkaisu ja mahdollisuus myös Lapille, jos lisäisimme kokonaisremonttiimme myös elinvoimaresurssien uudelleenjaon ja lokalisaation. Lapin vahvojen peruskuntien kartta on jo piirretty, kysymys on vain siitä, pyyhimmekö sen pois vai väritämmekö eläväksi?
13.6.2011
Sosiaalisen median merkitys lähes kaikilla yhteiskunnan toimintalohkoilla on kasvanut viime vuosina räjähdysmäisesti. Ihmiset käyttävät sosiaalisen median palveluita yhteydenpitoon, sisältöjen tuottamiseen ja informaation jakamiseen. Sosiaalisesta mediasta kirjankin kirjoittaneet Tuija Aallon ja Marylka Uusisaaren mukaan ”Verkko on muuttunut digitaalisen aikakauden leirinuotioksi, jolla perhe, sukulaiset, ystävät ja muut vaihtavat kuulumisia ja jakavat tietoa, kuvia ja videoita.” Sosiaalisella mediallahan tarkoitetaan internetin uusia palveluita ja sovelluksia, joissa yhdistyy käyttäjien välinen kommunikaatio ja oma sisällöntuotanto. Erilaisia palveluita ja sovelluksia on lukemattomia ja niitä voidaan kategorisoida käyttötavan ja –tarkoituksen mukaan. Tunnetuimpia lienevät mm. YouTube, Facebook, Twitter, erilaiset blogit ja wikit. Yhteistä näille kaikille on, että ne tavalla tai toisella ovat käyttäjälähtöisiä ja mahdollistavat kollektiivisen osallistumisen.
Sosiaalisen median merkityksen ovat huomanneet myös yritykset, jotka käyttävät yhteisöpalveluita jo melko aktiivisesti oman liiketoimintansa edistämiseen. Myös julkinen sektori Suomessa on herännyt tilanteeseen; valtion viranomaisista yhteisöpalvelu Facebookissa päivystävät jo mm. poliisi, puolustusvoimat ja säteilyturvakeskus. Myös perinteinen politiikka on siirtynyt sosiaaliseen mediaan, kevään eduskuntavaalikampanjoissa sosiaalista mediaa käytettiin ennätysmäärä ja hallitusneuvotteluissakin säätytalon tunnelmia on kuultu ensimmäisenä juuri blogeista ja Facebookista.
Myös kunnat ovat hitaasti aktivoitumassa sosiaalisen median hyödyntämisessä. Suomen Kuntaliiton tuoreen julkaisun mukaan vain alle 10 prosentilla kunnista on aktiivisesti ylläpidetyt viralliset sivut yhteisöpalvelu Facebookissa. Sen sijaan yleisempiä ovat muun muassa kuntien kulttuurilaitosten ja nuorisotoimen sosiaalisen median palvelut. Tässä kehityksessä erityisesti suuremmat kaupungit ovat olleet edelläkävijöitä.
Posio ei kuitenkaan ole jäänyt tässä suhteessa jälkeen, päinvastoin. Posion kirjasto ja kansalaisopisto ovat jo Facebookissa, samoin Nuorten edustajisto. Kunnan imagomarkkinointia hoitava Posion matkailuyhdistys pitää yllä Lapin Taikamaa –profiilia niin Facebookissa kuin Youtubessa. Ja jos omaa häntää haluaa nostaa, voisi esille tuoda myös tämän blogin, jota olen pyrkinyt pitämään aktiivisesti yllä jo vuodesta 2006.
Blogista saamani kokemukset ovat erinomaisia. Sen alkuperäinen idea oli tiedonkulun parantaminen ja avoimemman toimintakulttuurin tukeminen. Siitä onkin vuosien varrella muodostunut hyvä tiedottamiskanava erilaisista ajankohtaisista asioista. Kirjoitukset ovat monesti herättäneet hyvää kansalaiskeskustelua, joka on muuttunut aidoksi vuoropuheluksi kunnan päätöksentekoa varten. Ovatpa kirjoitukset herättäneet joskus keskustelua laajemmallakin alueella.
Yhtenä blogin alkuperäisistä tavoitteista pidin myös kuvan luomista omasta työstä ja siitä toimintakentästä, jossa kunnat tänä päivänä toimivat. Ideana oli luoda tätä kautta myös kiinnostusta yhteisten asioiden hoitamiseen ja lisätä vuorovaikutteisuutta. Tähän en ole kuitenkaan nettipäiväkirjalla pystynyt riittävällä tavalla vastaamaan – ja ehkäpä perinteinen blogi ei siihen tarkoitukseen ole oikea välinekään. Olen viime aikoina pohtinut tätä kysymystä ja samalla seurannut muiden sosiaalisen median välineiden kasvavaa roolia. Tässä kontekstissa olen päättänyt – osin blogikokemusten rohkaisemana – avata työkäyttöön kunnanjohtajana Facebook-profiilin.
Profiilini on siis pelkästään työkäytössä, ja se löytyy verkosta www.facebook.com. Profiilin kautta pyrin tuomaan esille omaan päivittäiseen työhöni kuuluvia ajankohtaisia asioita ja osallistumaan niihin liittyvään keskusteluun. Kanava on blogista poiketen aidosti vuorovaikutteinen, Facebookin hengen mukaisesti kaikki muutkin halukkaat voivat liittyä näihin keskusteluihin. Profiilinäkymäni on kaikille Facebook-käyttäjille avoin, mutta vain kaveristatuksella omaavat saavat kommentoida viestejäni. Koska kyseessä on työrooliini kuuluva profiili, en tule sulkemaan kaveristatuksen ulkopuolelle ketään, ellei väärinkäytöksiä tapahdu.
Tämä Facebook –profiilin avaaminen on kokeilu, tietääkseni suoraan virallista kunnan- tai kaupunginjohtajaprofiilia ei ole Suomessa vielä luotu. Haasteena tulevat varmasti olemaan ajankäyttö sekä profiilin- ja keskustelunhallinta siten, ettei väärinkäytöksiä pääse syntymään. Mikäli toimintamalli ei palvele tavoitteita tai sen ylläpitämisessä on odottamattomia ongelmia, profiili poistetaan. Blogin kirjoittaminen jatkuu kuten ennenkin, niiden sisällöt on tarkoitus linkittää toisiinsa. Toivon, että tätä kautta pystyn omalta osaltani hieman avaamaan kunnallista toimintakenttää ja lisäämään aitoa dialogia yhteisten asioiden hoitamisessa.
26.5.2011
Kaivostoiminnasta on tullut viime vuosina hallitseva puheenaihe koko Pohjois-Suomessa. Keskustelu on myös rantautunut tänne eteläiseen Lappiin ja koillismaalle Mustavaaran uudelleenavaamisen ja Käylän kaivoshankkeen myötä. Mustavaaran osalta suunnitellaan paraikaa yleiskaavoituksen aloittamista ja Käylässä on aloitettu juuri ympäristövaikutusten arviointimenettely.Kaivoshankkeiden varaan asetetaan näilläkin alueille suuria odotuksia – koko ajan kurjistuvan väestö- ja ikärakenteen harmaannuttamassa todellisuudessa kaivokset näyttäytyvät luonnollisesti pelastajina. Kukaan ei varmasti kiellä mahdollisten kaivosten merkittävyyttä alueen elinvoimalle, mutta minua on viime aikoina ruvennut yhä enemmän häiritsemään näiden odotusten perustelemattomuus alueella. Meillä ei ole tällä hetkellä mitään kättä pitempää siitä, minkä kanssa olisimme tekemisissä, mikäli Mustavaaran tai Käylän hanke lähtisivätkin toteutumaan. Nyt alueen kunnista yksi koettaa epätoivoisesti luoda kaivostoiminnalle elinkeinolähtöisiä edellytyksiä, yksi kiistelee itsensä kanssa saako kaivoksia ylipäätään avata ja yksi rakentaa perusinfrastruktuuria potentiaalisia uusia kuntalaisia varten velkarahalla.
Meiltä puuttuu alueelta yhteinen näkemys ja ennen kaikkea tieto siitä, mitä mahdolliset kaivoshankkeet tarkoittaisivat alueelle, kunnille ja elinkeinoelämälle. Lyhyesti todeten: Meidän pitäisi alueella mitä pikimmiten käynnistää laaja hanke kaivosten vaikutusten selvittämisestä aluetaloudelle ja alueen kunnille. Vain näin saisimme tarkkaa tietoa hankkeiden odotusarvoista, joihin pohjautuen voisimme alueen kunnissa tehdä oikeita toimenpiteitä. Kun tarkastelee muita pohjoisen kaivoshankkeita, vastaavat selvitykset tehtiin hyvissä ajoin niin Kolarissa, Kittilässä, Sodankylässä kuin Savukoskellakin. Ja huolimatta selvityksistä ja niissä esiin nostetuista asioista, on esimerkiksi Sodankylä tällä hetkellä housut kintuissa oman asuntopolitiikkansa kanssa. Voi vain miettiä missä tämän alueen kuntien housut lepattavat, jos hankkeita täällä lähtisi käyntiin nykyisellä varautumisella.
Selvityksen maantieteellisenä pohjana tulisi olla kaivoshankkeiden vaikutusalue, joka muodostuu karkeasti kaivosten työssäkäyntialueesta. Alueen kaivoshankkeiden maantieteellinen sijainti ja välimatkat huomioiden on todennäköistä, että työvoiman pendelöinti tulee olemaan suuntaan ja toiseen suurta. Erityisesti tämän johdosta selvitys tulisi tehdä yhteishankkeena kattaen vähintään Posion, Kuusamon ja Taivalkosken kunnat.
Selvityksessä tulisi arvioida alueen kuntien asunto- ja maapolitiikan nykytilanne, muiden palveluiden nykytilanne sekä alueen yleinen liikenne- ja muu infrastrutuuritilanne. Erityisesti asunto- ja maapolitiikka on muualta saatujen kokemusten valossa keskiössä, koska vain sillä voidaan oleellisesti vaikuttaa alueen pysyvään positiiviseen väestömuutokseen ja siten myös kuntatalouteen. Kuntatalouden näkökulmasta kaivostoiminnan työllisyysvaikutus näkyy ennen muuta kunnallisverokertymässä, tähän nähden vaikutukset esimerkiksi yhteisö- ja kiinteistöveropohjaan sekä valtionosuuksiin ovat huomattavasti pienempiä.
Kuntatalouden näkökulmasta selvityksen välttämättömyyttä lisää myös se, että kaivostoiminnan aloittamisella on myös vaikutuksia kuntien menokehyksiin. Kaivostoimintaan liittyvät positiiviset vaikutukset lisäävät työvoiman tarvetta kuntapalveluissa, kuten lasten päivähoidossa, terveys-, sosiaali- ja koulutuspalveluissa. Vain arvioimalla kunnille tulevaa nettohyötyä päästään myös asiaperusteiseen keskusteluun esimerkiksi kaivosteollisuuden ja matkailun yhteensovittamisesta.
Vain perusteellisten selvitysten pohjalta voimme alueella arvioida kaivosten vaikutukset alueen elinkeinoihin, kuntien väestömuutoksiin ja kuntatalouksiin, minkä pohjalta taas kunnat voisivat arvioida ja priorisoida niin omia kuin yhteisiä varautumistoimenpiteitään. Olennaista tilanteessa olisi, että niin selvitys kuin siitä johdetut toimenpiteet tulisi alueen kuntien pohtia yhdessä. Kaivosten avautumiseen alueen kunnilla ei ole mitään avaimia, sen lukon voi avata ainoastaan globaalin markkinatalouden käänteet. Mutta jos lukko auki napsahtaa, meidän tulisi olla yhdessä valmiita ottamaan hyödyt ja haasteet vastaan.
6.5.2011
Vaalit ovat sitten ohi ja meillä on maassa uusi eduskunta. Sen sijaan hallitustunnustelut ovat käynnistyneet melkoisen hämmennyksen vallassa, poliittiseen korttipakkaan sekoitettu Portugali-kortti ei tunnu nyt sopivan millään hallituspeliin ja kaikilla tuntuu olevan nyt eri käsitys pelin säännöistä. Emme siis tiedä vielä miten peli päättyy. Jos kuitenkin ajattelemme poliittisen järjestelmän legitimiteettiä kansan silmissä, on lähtökohtaisesti odotettava, että tuleva hallituspohjamme muodostuu kolmen suurimman puolueen rungolle.Portugali ja muut kriisimaat hallitsivat jo vaalikeskusteluja ja nyt ne dominoivat myös varsinaisia hallitusneuvotteluja. Vaikka euroalueen kriisin ratkaisumallin hakeminen on tärkeää, on erittäin valitettavaa, että tämä kysymys hautaa nyt alleen keskeisiä sisäpoliittisia kysymyksiä. Tulevassa hallitusohjelmassa on ulkopoliittisten asioiden lisäksi otettava kantaa mm. verotukseen, työurien pidentämiseen, menojen leikkaamiseen ja kunta- ja palvelurakenteeseen. Nyt nämä monet keskeisesti kansalaisten asemaan ja tulevaisuuteen liittyvät kysymykset ja niistä hallitusohjelmaan valmisteltavat linjaukset eivät ole saaneet kovinkaan suurta julkisuusarvoa.
Näistä tärkeistä kysymyksistä poimin nyt erikseen esille kunta- ja palvelurakennetta koskevan keskustelun. Vaalien alla kaikki kolme nyt suurinta puoluetta liputtivat varsin yksimielisesti kuntarakenteen uudelleenarvioimisen puolesta. Hallitustunnustelijan esittämään kysymykseen kuntarakenteesta niin SDP kuin Perussuomalaisetkin vastasivat edelleen kannattavansa vahvoja peruskuntia. Kataisen eilen esittämissä lisäkysymyksissä haluttiin puolueilta vastausta millä konkreettisilla keinoilla ne olisivat valmiita eheyttämään kuntarakennetta ja uudistamaan palvelurakennetta. Vastaukset lisäkysymyksiin tulee antaa ensi maanantaihin mennessä ja varsinaisten hallitusneuvottelujen on kaavailtu alkavan vajaan kahden viikon päästä 18.5.
Käytyjen keskustelujen pohjalta varsin selkeää on, että mikäli hallituspohja syntyy kolmen suurimman puolueen pohjalta, kuntapolitiikan linjassa löydetään yksimielisyys kuntarakenneremontista. Ydinkysymyksiä onkin jatkoa ajatellen kaksi: Millä keinoin kuntarakennetta eheytetään ja miten tässä remontissa huomioidaan Suomen mittakaavassa todella suuret kuntien toimintaympäristöerot? Vaalienaluskeskusteluissa näihin kysymyksiin ei otettu kantaa muutoin kuin linjaamalla, että pakkoliitoksia ei yksikään puolue kannata.
Samaan aikaan hallitustunnustelujen kanssa julkaistiin myös kaksi kuntapolitiikkaa koskevaa linjapaperia, jotka varmasti osaltaan vaikuttavat tulevan hallitusohjelman kirjauksiin. 27.4 julkaisi Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä oman esityksensä rakenneuudistuksista. Esitys on kokonaisuudessaan verkossa luettavissa osoitteessa http://www.stm.fi/julkaisut/nayta/_julkaisu/1559496. Vain viikkoa aikaisemmin Suomen kuntaliitto julkaisi oman yksimielisen kannanottonsa kunta- ja palvelurakenneuudistuksen jatkolinjauksiksi, se on luettavissa myös verkossa kokonaisuudessaan osoitteessa http://www.kunnat.net/fi/Kuntaliitto/media/tiedotteet/2011/04/Sivut/vahvat-peruskunnat-kuntarakenteen-perustaksi.aspx. Molemmat kannanotot lähtevät siitä, että kuntarakennetta on oleellisesti vahvistettava ja kuntien määrää supistettava. STM:n tarkastelee asiaa puhtaasti sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulmasta, Kuntaliiton näkökulma on laajempi ja pohjautuu itsehallinnon vahvistamiseen.
Mitä tämä kaikki sitten tarkoittaa meille tänne harvaan asutulle alueelle? Yksityiskohdat ovat vielä usvan peitossa, mutta varmaa on se, että myös harvaan asutun alueen tilanteeseen tulee muutoksia. Vähintäänkin sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteisiin tullaan täälläkin puuttumaan, mikä sinällään on Posion näkökulmasta aivan välttämätöntäkin. Keskeisintä olisi kuitenkin se, että kunnallisen itsehallinnon periaatetta ja perintöä kunnioitettaisiin tulevissa linjauksissa. Tämä tarkoittaa lyhyesti sitä, että kuntarakenteeseen liittyvissä ratkaisuissa huomioitaisiin itsehallinnon merkitys harvaan asutun alueen elinvoimalle ja sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisuissa jätettäisiin paikalliseen päätösvaltaan minimissään yhteistyösuuntaan ja –muotoon liittyvät kysymykset. Näillä periaatteilla voitaisiin varmistaa, että kiivaan hallituspelin tiimellyksessä harvaan asutun alueen väestölle ei jäisi pelin päätyttyä pelkkä pekka käteen.
27.4.2011
Vuoden 2010 tilinpäätöksen valmistuttua on tullut aika arvioida kuluvan vuoden budjettia ja tämän pohjalta aloittaa valmistelut jo vuoden 2012 talousarvion laatimiseksi. Ensi vuoden taloustilannetta meillä raamittaa kuntastrategia, jonka mukaan Posion kunnan vuoden 2012 taloudellinen tilanne tulee olla minimitasapaino eli vuosikatteen tulee kattaa poistotaso. Kun ottaa huomioon taloudellisen lähtötilanteen ja erityisesti ikärakenteen mukanaan tuomat palvelupaineet, tavoite on kova.Viime vuoden tilinpäätösanalyysin pohjalta meidän tulee varautua tulevina vuosina tulopohjan hyvin niukkaan kasvuun, joka on pääosin valtionosuustason kasvun varassa. Verotulojen osalta viime vuosi osoitti, että kasvuodotukset ovat Posiolla ainoastaan yhden prosentin luokkaa ja tätäkin tilannetta voi heikentää kuntien yhteisöveron osuuden lasku, mikäli valtio pitää siitä kiinni. Tällä pohjalla arvioituna yllä kuvattuun strategiseen tavoitteeseen pääseminen edellyttää käytännössä vuoden 2012 osalta menokehyksen pysäyttämistä kuluvan vuoden tasoon.
Menokehyksen pysäyttäminen on erittäin haasteellista ja edellyttää väistämättä toiminnallisia muutoksia. Tämän vuoksi olemme pohtineet talousarviomenettelyyn uutta toimintamallia, josta on jo keskusteltu niin johtoryhmä-, hallitus- kuin valtuustotasollakin. Kaikilla tasoilla uusi toimintamalli on nähty perusteltuna kokeiluna. Malli lähtee kahdesta tavoitteesta: Budjetin valmisteluaikaa tulee pidentää huomattavasti sekä budjetin valmisteluprosessiin tulee kytkeä poliittinen osallisuus ja ohjaus heti sen alkuvaiheessa.
Aikaisempina vuosina budjettivalmistelu on edennyt niin, että kunnanhallitus on antanut hallintokunnille talousarviokehykset elokuussa, jonka jälkeen hallintokunnissa on viranhaltijavoimin valmisteltu esitystä lautakunnille. Lautakunnat ovat antaneet omat esityksensä yleensä lokakuun aikana, jonka jälkeen hallitus on muokannut kokonaisesityksen joulukuuksi valtuustolle. Tässä mallissa neljän kuukauden valmisteluprosessi on kovin lyhyt toiminnallisten muutosten tekemiseen ja varsinainen poliittinen ohjaus mahdollisilta uusilta ratkaisuilta jää liian matalaksi varsinkin prosessin alkupäässä.
Uusi toimintamalli lähtee siitä, että elokuun sijasta kunnanhallitus tulee antamaan alustavan kehyksen jo seuraavassa kokouksessaan 26.4 ja varsinainen talousarviovalmistelu aloitetaan heti tämän jälkeen. Kehysesityksessä on lautakuntatasolla lähdetty siitä, että toimintaympäristölautakunnalle, sivistyslautakunnalle ja kunnanhallitukselle asetetaan -2 prosentin menokehystavoite suhteessa kuluvaan vuoteen. Perusturvalautakunnalle esitetään +2 prosentin menokattoa suhteessa kuluvaan vuoteen.
Edelleen talousarviomenettelyn poliittista ohjautuvuutta varmistetaan asettamalla lautakuntien työn tueksi erityiset budjettitoimikunnat, joiden tehtävänä on tukea hallintokuntia kehykseen pääsemisessä ja tarvittaessa linjata talousarvion edellyttämiä toiminnallisia muutoksia. Budjettitoimikunnat nimeää kunnanhallitus ja niissä on viisi jäsentä, jotka ovat kaikki valtuutettuja. Yksi jäsenistä on kunkin lautakunnan puheenjohtaja, muiden jäsenten osalta pyritään noudattamaan poliittista suhteellisuutta. Budjettitoimikunnan vastuuviranhaltija on kunkin osaston osastopäällikkö.
Budjettitoimikuntien sparraamana hallintokunnat valmistelevat alustavan esityksen vuoden 2012 talousarvioksi niin, että kesäkuun aikana pidetään tilannekatsaukset lautakunnissa ja elokuun 2011 aikana esitykset viedään kunnanvaltuuston iltakouluun, johon osallistuvat myös kaikkien lautakuntien jäsenet. Elokuussa iltakoulukäsittelyssä myös talousarviokehys tarkastetaan vastaamaan sen hetkistä tilannetta. Iltakoulun käsittelyn tuloksien pohjalta jatketaan sitten syksyllä talousarvion valmistelua eteenpäin lautakuntatasolle ja edelleen hallitukselle ja valtuustolle.
Budjettitoimikunnat eivät ole siis virallisia toimielimiä, vaan niistä on tarkoitus muodostaa talousarvion valmistelua tukevia poliittisesti raskasta sarjaa edustavia tiimejä. Suhteessa lautakuntiin niillä haetaan talousarviovalmisteluun poliittista sitoutumista ja tätä kautta viranhaltijavalmistelun tukemista. Tämä kokeilu on täysin uusi, emmekä vielä voi tietenkään tietää sen onnistumista. Taloudelliset haasteet ovat kuitenkin sen verran kovat, että uutta on kokeiltava.
12.4.2011
Posion kunnanhallituksen tilaama valtionosuusselvitys on valmistunut ja selvityksen tehnyt HT Eero Laesterä esitteli sen keskeisimmät tulokset eilen kunnanhallitukselle. Selvitystä kuvaavat kalvot ovat kaikille tutustuttavina kunnan verkkosivuilla heti aloitussivulla.Selvityksessä käytiin läpi valtionosuusjärjestelmän toiminta sekä tutkittiin, onko Posion valtionosuudet laskettu teknisesti oikein. Edelleen selvityksessä verrattiin Posion valtionosuuksia suhteessa keskeisiin verrokkikuntiin eli Ranuaan, Taivalkoskeen ja Sallaan ja selvitettiin, miksi Posion valtionosuudet poikkeavat näistä näin paljon. Selvityksen pohjalta kunnanhallitus kävi vielä keskustelun edunvalvonnasta, valtionosuusjärjestelmään liittyvistä uhkista ja kunnan taloudellisen tilanteen kehittymisestä.
Selvityksessä ei havaittu laskentavirheitä eli sinällään valtionosuudet on tilitetty Posiolle vallitsevan valtionosuusjärjestelmän mukaisena. Sen sijaan valtionosuusjärjestelmän läpikäynti selkiytti tilannettamme suhteessa naapurikuntiin ja paljasti osin odotettuja syitä, miksi tilanteemme on tältä osin niin heikko. Viime vuoden tasoilla Posion valtionosuuspohja kokonaisuudessaan on 3686 euroa/asukas, Ranualla se on 4776 euroa/asukas, Sallassa 4369 euroa/asukas ja Taivalkoskella 3944 euroa/asukas. Erohaarukka näillä kunnilla on siis pahimmillaan yli 1000 euroa/asukas, mikä ottaen huomioon todelliset kuntatalouteen vaikuttavat olosuhdetekijät on melkoinen. Selvityksen mukaan keskeisesti eroja selittäviä syitä on kaksi; ikärakenne ja syrjäisyyden laskentaperuste.
Selittävistä syistä ikärakenne on vaikutuksiltaan suurin. Karkeasti yleistäen voisi todeta, että Posiolla on paljon yli 65-vuotiaita, mutta suhteessa vähän yli 85-vuotiaita. Edelleen Posiolla on selvästi verrokkiryhmässä vähiten 0‒6-vuotiaita. Yli 85-vuotiaiden osuus on valtionosuusperusteena selkeästi kallein ja merkittävin, toiseksi kallein on taas juuri tuo 0-6 -vuotiaiden osuus. Ikärakenteen vaikutus koko järjestelmässä tarkoittaa sitä, että ikärakenteeseen perustuva ero valtionosuuspohjassa suhteessa Ranuaan on n. 3 miljoonaa euroa, Sallaan 2,5 miljoonaa euroa ja Taivalkoskeen 2,1 miljoonaa euroa.
Erot ikärakenteessa vaikuttavat tietenkin suoraan palveluiden järjestämiseen ja niistä syntyviin kustannuksiin, eli edellä todetut erot valtionosuuspohjassa ovat ainakin jossakin mielessä perusteltuja. Sen sijaan toinen eroja selittävä tekijä eli syrjäisyys on taas täysin vailla perusteita ja muodostaa Posion näkökulmasta selkeän epäkohdan nykyjärjestelmään. Selvityksen mukaan syrjäisyyden vaikutus koko järjestelmässä tarkoittaa sitä, että ero valtionosuuspohjassa suhteessa Ranuaan on 1,8 miljoonaa euroa, Sallaan 1,9 miljoonaa euroa ja Taivalkoskeen 1,7 miljoonaa euroa.
Syrjäisyyden arviointi onkin sitten todellista lottoamista. Sen pohjana on syrjäisyyskerroin, joka muodostuu laskennallisen syrjäisyysluvun perusteella. Syrjäisyysluku taas lasketaan kahden väestöpohjaindeksin summasta. Ensimmäinen eli paikallinen väestöpohjaindeksi mittaa väestön määrää 25 kilometrin etäisyydellä ja toinen eli seudullinen väestöpohjaindeksi 50 kilometrin etäisyydellä kunnan väestöllisestä keskipisteestä. Kunnan väestöllinen keskipiste puolestaan lasketaan väestömääräperusteisesti yhden neliökilometrin suuruisia ruutuja apuna käyttäen. Paikallinen väestöpohjaindeksi saadaan vähentämällä 15 000:sta enintään 25 kilometrin etäisyydellä asuvan väestön määrä ja jakamalla erotus 15 000:lla. Seudullinen väestöpohjaindeksi saadaan vähentämällä 60 000:sta enintään 50 kilometrin etäisyydellä asuvan väestön määrä ja jakamalla erotus 60 000:lla. Indeksit lasketaan Tilastokeskuksen viiden vuoden välein tarkistamista tilastoista. Indeksien perusteella lasketut syrjäisyysluvut ovat Posiolla 1,4760, Ranualla 1,6107, Sallassa 1,667 ja Taivalkoskella 1,5623. Syrjäisyyskertoimeksi muutettuna se tarkoittaa Posiolle 1,08 ja muille verrokkikunnille 1,17. Kun tämä kerroin vaikuttaa läpi koko valtionosuusjärjestelmän, ovat sinällään pienen kertoimen vaikutukset edellä todettua miljoonaluokkaa.
Tämän tekijän epäoikeudenmukaisuus on - toisin kuin ikärakennetekijöissä - siinä, että se ei perustu mihinkään faktapohjaan. Kukaan ei voi perustella, mistä edellä kuvatun laskentakaavan muuttujat kuten esimerkiksi 25 ja 50 kilometrin rajat tai jakopohjan luvut 15 000 tai 60 000 tulevat. Ne luvut ovat suoraan sanottuna vedetty hatusta. Hattua on todennäköisesti käytetty jossakin vaiheessa, kun valtionosuusjärjestelmää on edellisillä kerroilla muutettu ja samalla pyritty tasaamaan joitain kuntakohtaisia vaihteluja siedettävimmiksi. Hatusta vetäminen ja arpapeli voivat joskus olla hauskaa, mutta Posio kärsii siitä tässä tilanteessa aivan kohtuuttomalla tavalla.
Selvityksen lopuksi kävimme lyhyen tilanneanalyysin tulevaisuudesta. Posion ja itse asiassa koko harvaan asutun alueen osalta on valtava riskitekijä, että olemme suurelta osin riippuvaisia valtionosuuksista ja näin käytännössä valtion toimenpiteistä. Esimerkiksi nk. harvaan asutun alueen tuen osittainenkin poisto vaikeuttaisi heti kuntien toimintaedellytyksiä ja meillä Posiolla edellä kuvattu tulokehys huomioiden se saattaisi ajaa kunnan täysin mahdottomaan tilanteeseen.
Olemme omassa strategiassa lähteneet siitä, että sosiaali- ja terveydenhuollossa tulee saada aikaan Lappi-tason yhteistyöratkaisu ja samalla omaa organisaatiota on sopeutettava ja muutettava uuteen toimintaympäristöön. Oli erittäin ilahduttavaa kuulla, että selvitysmiehen arvio tilanteesta oli aivan samankaltainen. Posion tulee jatkaa oman talouden sopeuttamistoimia, mutta viime kädessä Lapin osalta ainoa keino selvitä tilanteesta kuluvalla vuosikymmenellä on koko maakunnan kattava sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöratkaisu. Olemme Posiolla siis aivan oikealla tiellä, toivottavasti tuleva hallituskin ohjaa asioita järkevään suuntaan.
25.3.2011
Itä-Lapin kuntayhtymän hallitus käsitteli ja hyväksyi reilu viikko sitten kokouksessaan uuden hallintomallin. Asian uutisoinnissa tuotiin myös esille, että Posion kunnan mukaantuloa on hallintomallin ohessa selvitelty. Edelleen kuntayhtymän hallitus oli linjannut, että Posio voisi tulla mukaan jäseneksi 50 000 euron peruspääomalla. Koska asiasta ja Posion roolista tässä tilanteessa on minulta jo uutisoinnin jälkeen kyselty, on perusteltua hieman taustoittaa ja avata tilannetta ja mahdollisia ratkaisuja myös Posion osalta.Kuntayhtymän tilanne oli viime vuonna varsin kriittisessä tilanteessa Sallan päätettyä erota toiminnasta. Kriisin taustalla oli lähinnä keskinäinen luottamuspula sekä kuntayhtymän varsin jäykkä toimintamalli. Saimme viime kesänä kutsun tulla mukaan keskustelemaan kuntayhtymän tilanteesta ja seutuyhteistyöstä yleisesti. Keskustelujen tuloksena Itä-Lapissa päätettiin organisoida alueen kunnanjohtajista ja kunnanhallituksen puheenjohtajista koostuva työryhmä, joka kävisi läpi tilannetta ja tekisi ehdotuksen uudesta toimintamallista kuluvan vuoden helmikuun loppuun mennessä. Samalla Salla teki vuodenvaihteessa uuden päätöksen, jolla se perui irtisanoutumisen kuntayhtymästä ja samalla rauhoitti valmistelutilanteen. Olemme olleet Posion kunnan edustajina mukana tässä työryhmässä ja näin aktiivisesti valmistelemassa uutta toimintamallia, joka oli nyt kuntayhtymän hallituksen käsittelyssä.
Työryhmän työ oli erittäin aktiivista ja rakentavaa. Posion lähtökohtana oli koko ajan se, että uuden toimintamallin tulisi olla mahdollisimman taloudellinen, joustava ja tehokas, jotta voisimme harkita organisatorista mukaantuloa yhteistyöhön. Tämä edellytti mielestämme kokonaan uutta organisoitumista joko yhtiö- tai yhdistyspohjalta. Työryhmä kartoitti nykyisen kuntayhtymän toiminnan tehostamisen lisäksi erilaisia uusia organisoitumisvaihtoehtoja, mm. yhtiömallin, yhdistyspohjaisen mallin ja sopimuskuntamallin. Nykyisten kuntayhtymien jäsenkuntien vahva näkemys kuitenkin oli, että toimintaa tulee tehostaa nykyisen kuntayhtymämallin pohjalta. Tämän me Posiolla ymmärsimme ja ymmärrämme edelleen erittäin hyvin - kynnys ja prosessi pitkän historian omaavan kuntayhtymän purkamiseksi nykyisille jäsenkunnille on korkea ja raskas.
Vaikka linjattu organisaatiomalli ei Posion näkökulmasta ollutkaan tarkoituksenmukaisin, olimme mukana jatkovalmistelussa työryhmän työn loppuun saakka. Toiminnallisesti työryhmän esitys oli mielestäni erittäin hyvä. Siinä kunnat siirtyvät suhteessa kuntayhtymään selkeästi tilaajapohjaiseen toimintamalliin, jossa on määritelty riittävän selkeästi ostettavat suoritteet. Edelleen malliin liittyvä operatiivisen toimivallan erottaminen strategisesta työstä on toiminnan tehokkuuden ja joustavuuden näkökulmasta erittäin perusteltu. Nyt perustettu johtoryhmä tekee aktiivista valmistelu- ja toimeenpanotyötä itsenäisesti ja poliittisesti sekä alueellisesti laajapohjainen hallitus keskittyy toiminnan strategisiin linjauksiin.
Kuntayhtymän hallitus on siis uuden toimintamallin hyväksynyt ja esittää nyt sitä edelleen jäsenkunnille hyväksyttäväksi. Olemme Posiolla pohtineet, että annamme nykyisten jäsenkuntien rauhassa ottaa kantaa tähän uuteen toimintamalliin ja mikäli jäsenkunnat hyväksyvät sen, voimme virallisesti asian myös Posiolla käsitellä. Kuten edellä jo toin esille, meidän näkökulmasta mallin keskeinen heikkous on kuitenkin edelleen organisointimuoto ja siitä johtuva toiminnan taloudellisuusvaje. Nyt hyväksytyssä toimintamallissa nk. perussuoritteen hinta nousisi Posion osalta 35 000 euroon, mitä suhteessa ostettavaan palveluun olemme pitäneet korkeana. Mielestämme hintaan vaikuttaa tässä tapauksessa selkeästi yhteistyön organisointitapa, joka ei ole toimintaan nähden missään nimessä taloudellisin. Käyttötalouden lisäksi esitetty toimintamalli edellyttäisi Posiolta kuntayhtymän pääomittamista 50 000 eurolla. Kun ajatellaan toiminnan luonnetta ja organisaatiota, joka toimintaa pystyisi toteuttamaan, on pääomitustarve suhteettoman suuri. Tämä sekä kunnan yleinen taloudellinen tilanne huomioiden ei ole todennäköistä, että Posiolla oltaisiin valmiita tämän suuruisiin panostuksiin.
Posion kuntastrategiassa yhtenä toiminnan painopistealueena on kuntayhteistyössä toimiminen sillanrakentajana. Näemmekin oman roolimme tässä kuntayhtymän uuden toimintamallin synnyttämisessä lähinnä kätilön roolina. Pidämme Posiolla erittäin tärkeänä, että malli seudullisen yhteistyön varmistamiseksi Itä-Lapissa löytyisi. Siksi onkin keskeistä, että kuntayhtymän nykyiset jäsenkunnat pääsevät yhteisymmärrykseen yhteistyön periaatteista - oli tuleva toimintamalli Posion näkökulmasta mikä tahansa. Organisatorisen yhteistyöratkaisun sijasta olemme toki valmiita jatkamaan keskusteluja toiminnallisesta yhteistyöstä edunvalvonnan ja yleisen aluekehittämisen saralla, mikäli tähän löytyy edelleen Itä-Lapista yhteistä tahtotilaa.
18.3.2011
Eilen vaalivuosi käynnistettiin myös virallisesti Yleisradion taholta ensimmäisellä vaalitentillä. Keskustelu oli odotetun vilkasta ja jopa selkeitä näkemyserojakin saatiin aikaiseksi. Päähuomion keskustelussa veivät oletetulla tavalla veropolitiikka ja EU-politiikka rahoituskriisin ja siitä selviytymisen näkökulmasta. Aivan lähetyksen loppupuolella päästiin kuulemaan myös kannanottoja kuntapolitiikan saralta, tosin se keskustelu oli mielestäni näkökulmaltaan erittäin suppeaa ja osin hyvin harhaanjohtavaakin.Keskustelu kiertyi jo järjestäjien toimesta kuntarakenteen, kuntien lukumäärän ja pakkoliitoksien ympärille. Kukaan puolueista ei liputtanut pakkoliitoksille, sen sijaan keskustelussa käytettiin varsin yleviä puheenvuoroja, joissa asetettiin kuntien lukumäärä ja kuntalaisten palvelut vastakkaisiin vaakakuppeihin. "Kunnantalot eivät ole tärkeitä, koulut ovat", "ihmisille tärkeintä on turvattu lähipalvelu itsenäisen kunnan sijaan" ja "vain riittävän vahvalla kuntarakenteella voidaan turvata palvelut ja yhdenvertaisuus" olivat keskustelussa esiin nostettuja sloganeita.
Suomen perustuslakiin nojaten kuntalaissa todetaan, että kunnan tehtävänä on pyrkiä edistämään asukkaidensa hyvinvointia alueellaan ja että kunta hoitaa itsehallinnon nojalla itselleen ottamansa ja sille laissa säädetyt tehtävät. Kunnalla on siis kahdenlainen rooli: Toisaalta se tuottaa lailla säädettyjä palveluita kuntalaisilleen ja toisaalta se hoitaa muita itse parhaaksi katsomiaan tehtäviä, joilla se pyrkii varmistamaan kuntalaistensa hyvinvoinnin. Kun eilisessä vaalitentissä keskusteltiin kuntarakenteesta edellä kerrottuilla sloganeilla, puhuttiin itse asiassa vain kunnasta lakisääteisenä palveluiden tuottajina, ei omien kuntalaistensa parasta pyrkimään toteuttavina itsehallinnollisina toimijoina.
Tämä edellä todettu näkökulman suppeus johti keskustelun olennaisesti harhaan. Kun me ajattelemme kuntaa vain lakisääteisten palveluiden tuottajana, voidaan koko Suomi ja sen kunnat laittaa samalle viivalle. Sen sijaan jos katsomme tuota toista "itsehallinnollista" tehtävää, onkin tilanne aivan erilainen. Tässä mielessä oleellisin kuntarakennetta määrittävä tekijä on itse asiassa se, että Suomi on erittäin laaja maa ja olosuhteet eri puolilla maata ovat perustavalla tavalla erilaisia.
Nk. kasvukeskuksissa, kaupunkiseuduilla ja kaupunkimaisilla seuduilla, joissa yhdyskuntarakenne on muovautunut jo kuntarajoista riippumatta yhteen ja joissa elinkeinoelämän rooli on jo itsessään vahva, peruskunnan merkitys itsehallinnollisena oman alueensa elinkeinoelämän edellytysten luojana ja kuntalaistensa yleisen hyvinvoinnin turvaajana ei ole enää keskeinen. Päinvastoin, näillä seuduilla hajanainen kuntarakenne vaikeuttaa oleellisesti mm. yhdyskuntarakenteen ja palveluiden järjestämistä, kuten muutamat puoluejohtajat eilisessä vaalitentissä toivat esiin. Sen sijaan erittäin harvaan asutuilla seuduilla kunnan tehtävä toimia oman yhteisönsä elinvoiman takaajana ja kehittäjänä onkin mielestäni aivan toinen - välttämätön ja elintärkeä.
Ei pääkaupunkiseudulla tarvita erikseen Helsinkiä, Espoota, Vantaata tai Kauniaista pitämään yllä alueen yleistä elinvoimaa. Ei sitä varten tarvittu myöskään Rovaniemen tai Jyväskylän maalaiskuntia. Miten sen sijaan olisi nyt laita esimerkiksi Posiolla, jos täällä olisi tehty kuntaliitos? Lakisääteisistä peruspalveluista täällä varmasti olisi saatavilla ainakin keskeisimmät palvelut ja niiden tuottaminen olisi varmasti puoluejohtajien termistön mukaisesti nykyistä paremmin "taloudellisesti turvattu". Sen sijaan vapaaehtoisten palveluiden osalta Posiolla eivät ikäihmiset varmasti harrastaisi vesiliikuntaa omassa terapia-altaassa, koululaiset eivät laskettelisi ilmaiseksi Kirintövaarassa tai luistelisi mahdollisesti omassa jäähallissa. Entäpä sitten pitäjän elinvoima? Kun sieluni silmin vertaan tilannetta nykypäivään, en näe tässä tulevaisuudenvisiossa Posion matkailun nousua tai Kirintövaaran kehittymistä. En myöskään näe uutta Jakkarasaaren kaavaa, Pentik-mäen kasvua kulttuurikeskukseksi enkä sitä yrittäjäintoa, millä Posiolla on viime ajat toimittu.
Jos demari- tai kokoomusjohtaja väittää, että harvaan asutuilla alueillakin vahvemmalla kuntarakenteella turvataan asukkaille palvelut, hän samalla hyväksyy näiden kairojen lopullisen hiljenemisen. Kun kunnantalot on unohdettu, ei koulurakennuksistakaan enää tarvitse huolehtia - sitä vähääkään määrää lapsia ei yksinkertaisesti enää ole. Joku voi aiheellisesti väittää, että nämä ovat vain kauhuskenaarioita, joilla ihmisiä pelotellaan muutoksen tieltä. Oletuksiahan ne ovatkin, mutta ainakin minun tapauksessa ne perustuvat rehelliseen ja pitkään kokemukseen elämisestä harvaan asutulla alueella. Kun on seurannut tätä väestön keskittymiskehitystä, Suomen autioitumista ja harvaan asuttujen alueiden elinvoiman kuihtumista, eivät kaupunkilaistaustaiset vastaväitteet oikein kuulosta uskottavilta.
Miten sitten eteenpäin, jos kuntarakenteen vahvistaminen ei ole harvaan asutun alueen tie? Oma vastaukseni on edelleen, että riittävän vahva, Lapissa maakuntapohjainen, järjestämis- ja rahoitusperusta sosiaali- ja terveydenhuollon palveluille. Kuntarakenneideologithan vastustavat tätä; samalla kun he vaativat vahvempaa kuntarakennetta, moittivat he nykyisen Paras-hankkeen mukaisia yhteistoiminta-alueita hallinnollisiksi himmeleiksi, joissa kansanvalta on kadonnut. Samaan henkeen ja hengenvetoon he kysyvät, mitä virkaa tai olemassaolon perustaa on kunnalla, jonka budjetista jopa 70 % päätetään muualla. Vastaus on yksinkertainen: Se jäljelle jäävä 30 % on itse asiassa harvaan asutuilla alueilla juuri se, mitä varten kunnat ovat täällä enää olemassa. Päätäntävallan karkaamiseen liittyvän argumentin voi helposti kääntää toisin päin - mitä varten meidän pitää pyörittää 70 % budjeteistamme, joiden sisältöön emme lakisääteisyyden vuoksi juurikaan voi edes vaikuttaa?
Vaalit siis lähestyvät ja tuleva hallitusohjelma tulee rytmittämään elämisen edellytyksiä erityisesti täällä harvaan asutuilla alueille. Kuntapolitiikan lisäksi erityisesti energiaveroratkaisut ja aluepolitiikan peruslinjaukset ovat sellaisia, joita meidän tulee vartioida erityisen paljon. Miettikää asioita, seuratkaa puolueiden linjauksia ja ennen kaikkea - muistakaa äänestää!
5.3.2011
Talven selkä taittuu jo kevääksi; helmikuun pakkasjakso on Posiollakin vaihtunut suojakeleiksi. Päivä on pidennyt jo paljon ja linnut ovat aloittaneet konserttinsa – kevään tuntua on jo selkeästi ilmassa. Työt ovat vieneet nyt niin, etten ole ehtinyt blogiakaan päivittää pitkään toviin. Paljon on asioita tapahtunut ja vireillä – töitä on riittänyt, mutta hyvä niin!Monista vireillä olevista ajankohtaisista asioista ajattelin nyt nostaa erikseen esiin kyläasiat, sillä seuraava kunnanhallitus saa kokoukseensa heti hiihtoloman jälkeen pohdittavakseen kyläneuvoston perustamisen. Kylien tilannetta ja asemaa on Posiolla pohdittu vuosien varrella eri foorumeilla. Kuntastrategian valmistelun yhteydessä keskusteltiin paljon siitä, miten voimme varmistaa elämisen edellytykset ja palveluiden saatavuuden myös kylien näkökulmasta. Kehitys tällä suunnalla on ollut valitettavan rajua – palvelut ovat Posiollakin karanneet pitkälti kuntakeskukseen ja monen kylän demografinen tilanne on jo lähes mahdoton. Posiolla ei toimi enää kyläkauppoja ja sivukylien koulujakin on enää kaksi, parin vuoden päästä ehkä ei yhtään. Tieverkosta ja sen kunnosta käydään koko ajan oikeutetusti keskustelua, laajakaista-asiat eivät vieläkään ole kunnossa ja onpa paikka paikoin vielä alueita, joissa matkapuhelinkaan ei kuulu.
Vastaavasti myönteistäkin kehitystä on tapahtunut – hyvänä esimerkkinä tulevaisuudenuskosta Posiollakin ovat viime aikojen todella suuret maatalouden investoinnit, jotka tämän hetken tietojen perusteella saavat myös jatkoa. Lapsiperheetkään eivät ole vielä jättäneet kyliä. Matkailun kehittyminen on jo luonut uusia työpaikkoja kylille ja tämä trendi tulee edelleen vahvistamaan kylien elinkeinorakennetta. Usean kylien kehittämishankkeiden myötä on saatu puhallettua uudelleen henkiin myös yleistä kylätoimintaa. Kirvestä ei siis ole heitetty kaivoon, Posiolla on edelleen vahvoja perinteisiin uskovia ja elinvoimaisia kyliä.
Edellä kuvatussa haasteellisessa tilanteessa Posiolla on reilun vuoden ajan keskusteltu kylien järjestäytymisestä ja erillisen kylien kattojärjestön perustamisesta. Tarve järjestäytymiselle ja yhteiselle foorumille sekä edunvalvontatyölle on tuotu esiin erittäin vahvasti. Keskustelu on virinnyt usean kylien kehittämiseen tähtäävän hankkeen tiimoilta ja kylätoiminnan uudelleenorganisointi maakuntatasolla sekä järjestäytymiset muissa kunnissa ovat vauhdittaneet asian eteenpäin viemistä myös Posiolla.
Olen pyrkinyt aktiivisesti ottamaan näistä aloitteista ja keskustelunavauksista kopin. Jo viime kesänä järjestimme kylille keskustelutilaisuuden, jossa pyrimme hahmottelemaan posiolaista toimintamallia. Tilaisuuden pohjalta asiaa on valmisteltu syksyn ja talven aikana edelleen viranhaltijatyönä yhteistyössä kylien, paikallisen toimintaryhmän sekä yllä mainittujen kylien kehittämishankkeiden kanssa. Posion osalta on tavoitteeksi otettu järjestäytymisen kytkeminen mahdollisimman lähelle kunnan toiminnan ja talouden suunnittelua, koska vain tällä tavoin voimme varmistaa työn vaikuttavuuden. Posion kunnassa toimivat jo mm. nuorten edustajisto sekä vanhus- ja vammaistyön neuvosto, joiden osalta osallisuustyöstä on jo organisaatiossa erittäin hyviä kokemuksia. Edelleen valmistelussa on painotettu toiminnan kytkemistä osaksi kuntastrategian mukaisia yleistavoitteita, joista keskeisimpinä ovat palveluiden turvaaminen kohtuullisella etäisyydellä sekä kuntalaisten yleisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyö.
Yllä kuvattujen tavoitteiden johdosta on perusteltua, että kyläneuvoston kytketään tehtäväkentältään tiiviisti osaksi kunnan toimintaa ja sille nimetään vastuuviranhaltija, joka esityksessä on kunnanjohtaja. Koska kyläneuvoston keskeinen tehtävä on kylien elinvoiman turvaaminen ja kehittämishankkeiden ideointi ja koordinointi, on perusteltua nimetä jäsenistään pysyväksi edustajaksi myös paikallisen toimintaryhmän Myötäle ry:n edustus. Koska kyläneuvoston työlle pyritään hakemaan vaikuttavuutta, on perusteltua lähteä myös toiminnan vastikkeellisuusajattelusta. Tämän johdosta edustajan nimeämisoikeuteen asetetaan kylille kaksi ehtoa; toinen on järjestäytymisehto ja toinen on liitteenä olevan kylän hyvinvointi- ja turvallisuuskartoituksen tekeminen. Jälkimmäinen ehto toteuttaa myös kuntastrategian mukaisia tavoitteita väestön kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi.
Yo. periaatteilla on valmisteltu esitys kyläneuvoston perustamisesta Posion kunnan organisaatioon kunnanhallituksen alaisuuteen. Esitys lähtee siitä, että kunnanhallitus perustaa kyläneuvoston ja hyväksyy sille toimintasäännön. Tämän jälkeen pidetään asiasta erillinen informaatiotilaisuus kylille sekä julkaistaan pyyntö kylille nimetä edustajansa kyläneuvostoon. Ilmoittautumisaikaa on kesäkuun loppuun, kyläneuvosto järjestäytyy elokuussa siihen mennessä ilmoittautuneiden edustajien kesken. Kyläneuvostoon otetaan tämän jälkeenkin edustajia yo. ehtojen täyttyessä, tavoitteena on, että neuvoston edustaa mahdollisimman kattavasti Posion kyliä. Esityksen mukaan kuluvan vuoden osalta kaikki 30.6.2011 mennessä ehdot täyttävät ja mukaan ilmoittautuneet kylät saavat automaattisesti 200 euron kylätoiminta-avustuksen. Vuodesta 2012 alkaen kyläneuvosto käyttää päätösvaltaa määrärahojen puitteissa kylätoiminta-avustusten myöntämisessä.
Perustettavan kyläneuvoston keskeisimpänä tarkoituksena on toimia Posion kunnan ja Posion kylien välisenä yhteistyö- ja kehittämisfoorumina. Kyläneuvoston tavoitteena on edistää Posion kylien elinvoimaisuutta, kylien välistä yhteistyötä ja kylien asukkaiden sekä vapaa-ajan asukkaiden viihtyvyyttä. Kyläneuvosto toimii Posion kylien edunvalvontaorganisaationa ja yhteistyöelimenä Posion kuntaan ja muihin yhteistyökumppaneihin nähden. Konkreettisesti perustettava kyläneuvosto mm. koordinoi ja ideoi kylien kehittämishankkeita, päättää kylätoiminta-avustuksista, tekee aloitteita kunnalle sekä antaa lausunnot kunnan toimintaan ja talouteen liittyvistä keskeisistä suunnitelmista ja asioista. Posion kunnan sivuille on tarkoitus perustaa erillinen kyläosio, jossa on linkit kylien sivuille.
Toivon, että Posion kyläkenttä tulisi mahdollisimman laajasti mukaan perustettavaan kyläneuvostoon. Uskon, että vuoropuhelua tiivistämällä ja luomalla toimiva yhteistyöfoorumi voidaan aidosti vaikuttaa kylien menestymismahdollisuuksiin Posiolla.
Tätä kirjoittaessa on jo lauantai ja hiihtoloma on alkanut. Huomenna pakkaan viikon tavarat ahkioon ja lähden hiihtelemään Kemihaaran erämaahan. Toivotan kaikille hiihtolomalaisille aurinkoisia kelejä ja luistavia suksia!
26.1.2011
Vuosi 2011 on lähtenyt käyntiin Posiolla pakkasten saattelemana. Luntakin alkaa jo olla sen verran, että talven tuntu on jo konkretiaa. Talviset arkiliikunta-askareet lumitöiden muodossa ovat taas käyneet tutuiksi. Lumitöiden ohessa täällä kunnanmäellä vuosi on alkanut myös työteliäästi. Uusi kunnanhallitus ja puheenjohtajistot valittiin jo viime vuoden puolella, joten hallitustyö on käynnistynyt jo täydellä teholla. Myös lautakunnat aloittelevat työtään, uusi toimintaympäristölautakunta pääsee päättämään jo isoista asiakokonaisuuksista kuten Jakkarasaaren alueen kaavoituksen käynnistämisestä ja jäähallin sijoituspaikan kaavoitusratkaisusta.Näin vuoden alussa on paikallaan luoda yleiskatsaus kuluvaan vuoteen ja sen haasteisiin. Ne oikeastaan kiteytyvät kunnanhallituksen pari viikkoa sitten minulle hyväksymissä tämän vuoden työn painopistealueissa. Painopistealueita oli kaiken kaikkiaan kuusi: Kokonaisjohtamisjärjestelmän uudistamisprosessin jatkaminen, talouden sopeuttamistyö, kaavatyö, kunnan elinkeinopolitiikka, ylikunnallinen vaikuttaminen ja strategian toteutumisen varmistaminen toimintaa läpileikkaavana tavoitteena.
Kokonaisjohtamisjärjestelmän uudistamisprosessissa aloitamme tänä vuonna hyvinvointipalvelujen tarkastelun. Työ kytketään osaksi Suomen Kuntaliiton koordinoimaa Uuden sukupolven johtaminen ja organisaatiot -hanketta ja sitä koordinoi edelleen kunnan tulevaisuustyöryhmä. Hyvinvointipalvelujen kokonaisuus on laaja, joten työ aloitetaan tänä vuonna elämänkaaritasolla tarkasteltuna varhaiskasvatukseen liittyvien palveluiden mallintamisella. Tämä sen vuoksi, että tämä osa palveluista jää peruskuntiin tapahtuupa PARAS -kontekstissa uuden hallituksen myötä mitä tahansa. Edelleen lasten ja nuorten sekä lapsiperheiden asemaa ja palveluja tullaan tänä vuonna myös erikseen pohtimaan, tältä osin uusia avauksia nähdään varmaan jo lähiviikkoina.
Talouden sopeuttamistyö on ehkä keskeisin kuluvan vuoden haasteista. Kunnanvaltuusto hyväksyi viime vuoden lopulla kuluvalle vuodelle toimenpiteitä ja edellytti, että strategian mukaiseen talouden minimitasapainoon on päästävä vuoden 2012 osalta. Alustavat tilinpäätösluvut näyttävät siltä, että Posionkin valtionosuuspohja olisi vahvistumassa - ei tosin paljon mutta kuitenkin noin puoli miljoonaa euroa arvioitua enemmän. Posion valtionosuuspohjasta ja sen määräytymisestä sekä sen suhteesta naapurikuntiin valmistuu selvitys maaliskuussa - tätä selvitystä voimme käyttää hyväksi omassa edunvalvontatyössämme tulevaa hallitusohjelmaa varten. Tulopohjan vahvistuminen ei kuitenkaan yksin riitä, tarvitsemme myös menokehyksen osalta edelleen korjaavia toimenpiteitä. Näistä sivistyslautakunta on jo käynnistänyt kouluverkkotilanteen aikataulutusta pohtivan työn, muut valtuuston edellyttämät toimenpiteet käynnistetään kuluvan kevään aikana.
Kaavatyön osalta Posiolla edetään kuluvana vuonna ripeästi. Toimintaympäristölautakunta tulee seuraavassa kokouksessaan käynnistämään keskustan asemaakaavan toisen vaiheen työn. Esityksessä on lähdetty siitä, että työ tässä toisessa vaiheessa rajataan Jakkarasaaren alueeseen. Perusteluina rajaukselle on kiireellisyys sekä alueen yhtenäinen kokonaisuus. Jos ajattelemme kunnan maankäytöllistä tilannetta, on tilanne perustonttivarannon osalta nyt hyvä. Strategian mukaisesti haluamme kuitenkin Posiolle myös nk. profiilitontteja, omarantaisia kohteita. Jakkarasaari muodostaa selkeän, joka puolelta vesistön rajaaman kokonaisuuden, joka on suurelta osin vielä rakentumatonta. Tämä mahdollistaa kaavan laatimisessa uusia, esimerkiksi teemapohjaisia, näkökulmia. Kaavoituksen käynnistäminen tarkoittaa sitä, että uusi tonttivaranto olisi käytössä 2012 kesällä. Toinen kaavatyö eli Kirintövaaran länsiosan kaavoitus etenee myös suunnitellusti. Helmikuun aikana asetetaan julkisesti nähtäville kaavoitusta koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä ensimmäisen vaiheen kaavaluonnos. Tavoitteena on, että syksyllä myös uuden kaava-alueen tontit ovat myynnissä.
Elinkeinopolitiikan saralla on syytä jatkaa kärkikohteiden eli Kirintövaaran ja Pentik-mäen alueen kehitystyötä. Kirintövaaran osalta jo edellä todetun tonttivarannon kasvattamisen lisäksi kuluvana vuonna saadaan hiihtomaa-alue kokonaisuudessaan valmiiksi. Edelleen vaaran yläosaa koskeva nk. Honka-sopimus päättyy helmikuussa. Sopimusta ei ole tarkoituksenmukaista jatkaa samalta pohjalta, vaan alueen tonttivaranto tullaan todennäköisesti vapauttamaan rakennustoimittajavelvoitteista. Neuvottelemme toki erikseen eri talovalmistajien kanssa markkinointiyhteistyöstä, Kirintövaara on nykyisellä rakentumiskehityksellä muodostunut erittäin houkuttelevaksi kohteeksi. Pentik-mäen osalta kiertoliittymän rakentaminen riippuu valtion erityisrahoituksesta. Katse on käännetty jo vuosille 2012 ja 2013 siten, että mahdollinen rakentaminen nivoutuisi aikataulun osalta myös kunnan suunnitelmiin keramiikkamosaiikkityöpajan käynnistämisestä. Uusina elinkeinoelämään vaikuttavina ja sitä tukevina avauksina tulemme kevään aikana selvittämään bioenergiaan liittyviä mahdollisuuksia nykyisen kaukolämmön investointikohteena sekä erityisesti kunnan vuokra-asuntotilanteen parantamista. Näitä asioita kunnanvaltuusto tulee pohtimaan iltakoulussa jo reilun parin viikon päästä 15.2.
Ylikunnallinen vaikuttaminen ja kuntayhteistyö ovat luonnollisesti esillä myös kuluvana vuonna. Edunvalvontaan liittyvissä asioissa on oltava aktiivinen maakunnallisessa ohjelmatyössä - kuluvana vuonna mm. Lapin matkailustrategia on päivityksen alla. Eduskuntavaalit ja uusi hallituskausi leimaavat kuluvaa vuotta ja tuovat aivan uusia haasteita sekä erityisesti mahdollisuuksia edunvalvontaan esimerkiksi kuntatalouteen tai palvelurakenteiden kehittämiseen liittyvissä kysymyksissä. Varsinaisessa kuntayhteistyössä jatkamme keskusteluja Itä-Lapin suuntaan, helmikuun aikana linjataan ja tehdään ehdotus alueen kunnille Itä-lapin kehittämiskuntayhtymän tulevaisuudesta. Ehdotus tulee myös Posion päättäjien pöydille mietittäväksi. Kuusamon ja Taivalkosken kanssa jatkamme kuntayhteistyökysymysten pohdintaa jo ensi viikolla kuntien kunnanhallitusten yhteistapaamisessa Kuusamossa. Asialistalla ovat paitsi yleiset yhteistyökulttuuriin ja -mahdollisuuksiin liittyvät kysymykset niin erityisesti yhteisen elinkeinoyhtiömme Naturpolis Oy:n ja sen vetämän alueellisen ohjelmatyön jatkokehittäminen.
Näiden laajojen asiakokonaisuuksien lisäksi kuluvaan vuoteen tulee mahtumaan lukuisa joukko muita asioita, joiden painoarvoa kunnan kokonaiskehittämisen ja strategian näkökulmasta on tässä vaiheessa vielä mahdotonta arvioida. Olennaista on, että uskaltaisimme kulkea reilun vuoden vanhan strategian viitoittamalla tiellä ja etenkin sen hengessä: Rohkeasti, avoimesti ja itseemme luottaen!
22.12.2011 13:37